BARBIE THE ICON-NÄYTTELY KANSALLISMUSEOSSA (+ LIPPUARVONTA)

Kaupallinen yhteistyö Kansallismuseo & Suomen Blogimedia

Tiesittekös, että minä olen Barbie-fani ja ylpeä siitä! Olen aina rakastanut Barbieta ja omistanut niitä useita kymmeniä (ja ne kaikki ovat yhä hyvässä tallessa vanhempieni luona). Vielä lukiossakin kuljin Barbie-reppu olalla keikkuen ja yhä edelleen minulta löytyy useita Barbie-aiheisia tavaroita kotoa. Lapsena Barbieleikeissä käyttämäni nimi oli aina Kastehelmi ja Barbiella saattaa olla myös osuutta asiaan, että olen ylipäätään niin kiinnostunut yhä tänäkin päivänä muodista ja kauneudesta, tai että pinkki oli (ja taitaa olla edelleen) lempivärini. Parhaat Barbieleikit leikittiin ehdottomasti serkkujeni kanssa, toisinaan nämä leikit saattoivat kestää jopa monta päivää ja leikkeihin kopioitiin suhdesotkuja ja käänteitä mm. Kauniista ja rohkeista. Muistan, että vielä seiskaluokalla leikittiin välillä salaa ystäväni kanssa koulun jälkeen Barbeilla, vaikka olihan se jo vähän noloa…

Kansallismuseossa avautui 27.4. Barbie The Icon-näyttely ja minä riensin siskoni kanssa viime viikolla fiilistelemään Barbara Millicent Robertsin, eli tutummin Barbien matkaa aina vuodesta 1959 tähän päivään. Arvelin kyllä näyttelyn olevan vaikuttava, mutta enpä olisi uskonut kuinka fiiliksissä lopulta siskon kanssa oltiin. Siskoni on vähintäänkin yhtä kova Barbie-fani kuin minä ja tehnyt mm. yliopistolla esitelmän Barbieen liittyen, joten puhuttavaa lapsuuden Barbie-leikeistä riitti. Jo itseasiassa heti ensimetreillä Kansallismuseossa Barbie-porteista sisään astuttuamme näyttelyn jo kiertänyt tuntematon nainen alkoi huokailla minulle ihastuksissaan kuinka ihana tämä näyttely olikaan ja oikeassa muuten oli! Muistot lapsuuden Barbie-leikeistä vyöryivät näyttelyn edetessä päälle ja olisi tehnyt mieli kuvata joka ikinen Barbie-nukke ja aika monta kuvaa näyttelyssä kieltämättä tulikin räpsittyä.

Barbie lanseerattiin vuonna 1959 ja alussa nukke oli lähinnä muodin edelläkävijä, joka oli ottanut vaikutteita sen ajan tyyli-ikoneista mm. Elizabeth Taylorista ja Marilyn Monroesta. Nopeasti Barbiesta tuli kuitenkin hahmo, joka nosti pinnalle asioita, kuten tasa-arvo, itsensä kehittäminen, yhdenvertaisuus jne. Näyttelyn edetessä onkin helppo huomata, kuinka Barbie on toiminut sekä muodin, että elämäntapansa kautta tietynlaisena suunnannäyttäjänä osallistumalla vahvasti sen hetkisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin muutoksiin. Barbien kantava sanoma kautta-aikojen onkin ollut ”You can be anything” , Yhdysvaltain presidenttiehdokas (jo 2012 ennen Hillary Clintonia), astronautti tai vaikkapa sitten sotilas. Barbie The Icon-näyttely esitteleekin Barbien eräänlaisena nykyaikaisen naisen vahvuuden symbolina, joka ottaa vaikutteita ympäröivästä ajasta ja kulttuurista muoti-ikonin leimaa kuitenkaan yhtään väheksymättä.

Näyttelyssä on esillä yhteensä yli 400 nukkea ja minua puhuttelivat tietysti etenkin 80-luvun lopun ja 90-luvun alun Barbiet, joista tunnistin useamman. Yllä olevasta kuvasta kolme nukkea muistan lapsuuteni leikeistä. Itse asiassa yksi ensimmäisistä Barbieistani on tuo persikkahelmainen Peaches ’n Cream Barbie, jolla on vuosien saatossa leikitty todella aktiivisesti ja kieltämättä omani leninki ei enää ole aivan noin loisteliaassa kunnossa…

Tämä Totally Hair Barbie (1992) löytyy myös kokoelmistani. Sain valita eräänä jouluna minkä tahansa Barbien joululahjaksi Anttilan kuvastosta ja päädyin tähän. Tämä on ollut yksi lempibarbejani kautta aikojen! Olisin halunnut myös itselleni tuon alemman kuvan Totally Hair Kenin ja muistankin tuon nuken yhä elävästi. Jostain syystä en sitä koskaan saanut ja tähän liittyykin hauska muisto, sillä jollain leikkikaverillani tuo Ken oli ja nuo sen hiukset sojottivat yleensä mielestäni vähän huonosti, joten olin lopulta muka tyytyväinen, etten koskaan saanut sitä itselleni (oikeasti olisin siis kyllä halunnut)

Tämä oman syntymävuoteni (1984) Fabulous Fur Barbie ei ehkä toimisi ainakaan nimensä puolesta enää tänä päivänä?

En koskaan omistanut hääaiheista Barbieta, mutta tämä Wedding Fantasy Barbie on tuttu niin ikään lapsuuteni leikeistä, samoin kuin ylemmän kuvan Benetton Barbie, joka löytyi serkultani ja olin siitä salaa vähän kateellinen. Tuolta näyttelystä löytyi upeat kokoelmat eri muotitalojen Barbieita vuosien varrelta. Barbie totisesti on innoittanut monia huippusuunnittelijoita ja onpa Barbie-kuosia näkynyt catwalkeilla ihan viime vuosinakin!

Vaikka olikin mukava ihastella ja fiilistellä itse nukkeja, pureutui näyttely myös Barbien vaiheisiin vuosien varrelta. Enpä olisi ilman tätä näyttelyä tiennyt, että Barbie ja Ken erosivat vuonna 2004 (kun Barbie lähti Blaine-nimisen australialaisen surffarin matkaan, o-ou…), mutta palasivat yhteen taas 2011.

Vaikka Barbie onkin tyyppillisesti ollut aina hoikka, en ole itse koskaan ajatellut, että minun olisi tullut olla kuin Barbie. Minulle Barbie on aina edustanut jotain muuta kuin tavoiteltavaa ihannevartaloa. Ilahduin silti suuresti, kun Barbiesta lanseerattiin Fashionistas-kokoelman (2016) myötä myös pyöreämpi Curvy-mallinen Barbie ja kaksi muuta vartalotyyppiä sekä seitsemän eri ihonväriä, 22 silmienvärisävyä ja 24 erilaista hiustyyliä.

Barbie The Icon-näyttelyyn järjestetään opastettuja kierroksia keskiviikkoisin ja sunnuntaihin (aikataulut löydät Kansallismuseon sivuilta) ja onpa tällä viikolla keskiviikkona (23.5.) Tiedekulmassa Barbie ja leikkimisen kulttuuri-tapahtuma, jossa esillä mielenkiintoisia aiheita aina Barbien historiasta kehonkuvaan. Tapahtumaan voi ilmoittautua mukaan vielä tästä linkistä.

Kannattaa pistäytyä näyttelyn jälkeen myös Kansallismuseon myymälässä, sillä siellä myynnissä on erilaisia Barbie-nukkeja, vaatteita ja jopa muutama Barbie vuosikymmenten takaa. Myynnissä on myös rotevampi Ken (jolla on myös man bun, niiiin kuuma!) ja tietysti useampi erilainen nukke ihanaa kurvikasta Barbieta. Synttärilahjapaketistani ensi viikolla saattaakin siskon toimesta paljastua ensimmäinen Curvy-Barbie kokoelmaani täydentämään, jee! Ehkä täydellisin 34-vuotislahja ikinä! 💕

 

LIPPUARVONTA

Instagramissani (@plusmimmi) on käynnissä 27.5. saakka kilpailu, jossa voit voittaa liput Barbie The Icon-näyttelyyn sinulle ja ystävällesi. Lisäksi Barbie-kuvansa ja muistonsa #barbietheicon -hashtagilla Instagramissa jakamalla osallistut viikottaiseen lippuarvontaan. Lippuja jaetaan Instassa koko näyttelyn ajan! 💗

 

 

BARBIE THE ICON-NÄYTTELY KANSALLISMUSEOSSA

Mannerheimintie 34, Helsinki 

27.4.-26.8.2018

Lisätietoja ja opastetut kierrokset (klik!)

8+

VIIKKO TURKISSA

Lomaviikko Turkissa viime viikolla teki terää! Haikailin jonkun lämpöisen äkkilähdön perään tovi sitten ja Pepin kanssa selattiinkin Napsua (meidän lemppari äkkilähtöhakusivusto) aktiivisesti. Lopulta molempien työkuvioiden muututtua päädyttiin kyllä reissuihin, mutta eri aikaan, Peppi viikoksi Rodokselle ja minä viikoksi Turkkiin. Matkaseuraksi sain onneksi siskon, jonka työt loppuivat juuri viime kuun lopussa ja suunnitellut menot peruuntuivat niin, että yhtäkkiä meillä molemmilla olikin sopivasti kalenterissa viikko tyhjää. Napattiin siis äkkilähtö parin viikon varoitusajalla Tjäreborgilta (ei ollut tuohon ajankohtaan enää kun muutama paikka jäljellä) ja kohteeksi valikoitui Turkki ja Alanya. Siskon kanssa onkin tullut vietettyä viime viikkoina aikaa erityisen paljon, kun vasta oltiin yhdessä risteilyllä ja viime viikonloppu meni Tahkolla polttareissa. Ei voi valittaa, sillä mukavaa on ollut!

Tykättiin molemmat Turkin reissusta tosi paljon. Lennettiin suoraan Gazipasaan ja hotellina meillä oli Sunprime Numa Beach parikymmentä kilometriä Alanyasta Sideen päin. Oltiin ostettu parinkympin hintainen kuljetus kentältä hotellille ja kaikki sujui tosi hyvin. Lisäksi oltiin ostettu vielä lisäksi Sunprime Inclusive-paketti, eli viikkoon kuului majoitusten lisäksi joka aamu aamupala, sekä 5 x illallinen ja 5 x lounas. Meillä oli siis kortti, johon nuo lounaat ja illalliset merkattiin ja syötiin vieläpä muistaakseni yksi ylimääräinen illallinen, kun kerran meille tarjottiin illallinen ilman merkintää. Ruoat olivat tosi hyviä ja monipuolisia ja joka illalla oli vaihtuva teema illallisella. Meidän suosikki oli Turkki-ilta, jolloin tarjolla oli turkkilaisia herkkuja, bändi jne. Aamiaisella, lounaalla ja illallisella oli siis buffet, josta löytyi laidasta laitaan kaikenlaisia herkkuja ja erityisesti jälkiruoat olivat todella upeasti esille laitettuja ja niitä tulikin myös kuvailtua.

Puitteet olivat tuossa Sunprime Numa Beach-hotellissa muutenkin todella hyvät. Kyseessä on siis aikuisten hotelli (yli 16-vuotiaille) ja huoneet ja hotellin yleiset tilat ovat sisustukseltaan todella onnistuneet. Meillä oli kahden hengen huone, jossa oli parveke ja näköala toiseen rakennukseen päin, eikä haitannut kyllä yhtään ettei merinäköalaa ollut. Huoneesta löytyi huippujen sänkyjen lisäksi tosi kiva kylppäri, jääkaappi ja pieni keittiö, mikäli olisi halunnut laitella ruokia vaikka itse. Hotellin lähistöllä ei ollut oikeastaan basaarin lisäksi mitään erityistä, kuten ravintoloita, joten suosittelen lämpimästi tuota Sunprime Inclusive-pakettia ruokailujen osalta. Hotellista löytyy myös ranta ja spa, joissa ei kummassakaan erityisemmin vietetty aikaa, pistäydyttiin toki joka päivä hakemassa ja palauttamassa pyyhkeet spahan. Tuolta spa:sta (6 krs.) on muuten todella upeat maisemat ja sieltä olisi löytynyt myös uima-allas! Meidän suosikkiauringonottopaikkoja allasalueella olivat erityisesti nuo ihanat loossit, jossa sai pötkötellä isolla patjalla kaikessa rauhassa. Päästiinkin loossiin reissun aikana useampana päivänä. Käytiin myös hotellin omassa kampaamossa ottamassa Shellac-lakkaukset varpaisiin huokeaan 25€ hintaan, tarjolla olisi ollut myös kampaamopalvelut ja löytyipä vierestä myös tatuointistudio!

Hotellin läheisessä basaarissa käytiin kaksi kertaa kävelemässä ja ostamassa tuliaisia (ja teellä) ja kerran poistuttiin taksilla shoppailemaan Konakliin Mega Mall-ostoskekukseen. Tuolta Mega Mallista löytyi siis lähinnä vaatekauppoja (LC Waikiki, DeFacto yms.) ja useissa oli myös isoja kokoja vaatteista aina 3XL saakka. Ostoskeskus on aika pieni, mutta silti sieltä löytyi ihan kivoja juttuja. Minä ostin itselleni jakun ja huivin, joten melko vähällä selvittiin. Sisko taas ihastui Penti-myymälään ja ostikin sieltä alusvaatteita ja bikinejä kiitettävän määrän, joten siellä kannattaa ehdottomasti käydä, jos sattuu olemaan pienempää kokoa. Käytiin myös samalla reissulla syömässä Mäkkärissä, kun ei löydetty nälkäämme muuta ravintolaa ostoskeskuksesta (yhdessä kyllä mainostettiin döneriä, mutta ei sitä sieltä sitten saanutkaan). Tuon mäkkärikeikan lisäksi ei syöty koko viikon aikana kertaakaan muualla kuin hotellilla.

Meidän reissu noudatti lähes samaa kaavaa päivittäin : ysiltä aamulla soi herätyskello (välillä torkuteltiin puoli kymppiin), jonka jälkeen aamiainen (oli tarjolla 10.30 saakka), auringonottoa, vesijumppa (tuolla olisi ollut muitakin ohjattuja ryhmäliikuntatunteja), lounas, aurinkoa, jäätelö, aurinkoa, huoneessa pistäytyminen, illallinen, sarjoja läppäriltä huoneessa (katsottiin viikon aikana mm. aika monta jaksoa Bachelor Suomea, Bachelor Tilintekoa, jääkiekon MM-kisoja ja Temppareita), suihkuun ja nukkumaan. Ei meikattu kumpikaan koko viikon aikana kuin kaksi kertaa, eikä myöskään juotu koko reissulla pisaraakaan alkoholia, eli erittäin rauhallinen reissu, jonka pääpaino olikin ennakkotoiveiden mukaan lähinnä rentoutumisessa ja lepäilyssä. Lämpöä ja aurinkopäiviä riitti (useana päivänä lähempänä 30 astetta) ja meidän loma oli erittäin onnistunut. Tuo hotelli ansaitsee kyllä meiltä molemmilta isot suositukset ja täydet viisi tähteä, niin upea se oli!

Tosiaan kotiinpaluumatka ei sujunutkaan sitten ihan suunnitelmien mukaan, lähdettiin hotellilta bussilla kohti lentokenttää vaille kasi aamulla, oltiin Gazipasan kentällä reilua tuntia myöhemmin ja juuri kun koneeseen olisi pitänyt alkaa boarding, tuli kuulutus, että lento (Finnair) onkin joutunut laskeutumaan teknisen vian vuoksi Antalyan kentälle ja joudutaan palauttamaan ensin kaikki tax free ostokset (tämä olikin kiva operaatio), hakemaan laukut hihnalta ja siirtymään busseihin, joilla matkaamme tuonne Antalyan lentokentälle kolmen tunnin matkan.Tosiaan neljä tuntia hotellilta lähtöä myöhemmin köröteltiin meidän hotellin ohi toiseen suuntaan Antalyaa kohti, hieman sapetti, mutta sattuuhan näitä… Oli muuten todella hikinen bussimatka, istuttiin nimittäin takapenkillä kuumana hohkavan moottorin päällä… No yhden rullakebab-pysähdyksen taktiikalla oltiin reilun kolmen tunnin päästä vihdoin Antalyan kentällä (oli muuten hieeeman Gazipasan kenttää isompi kenttä ja sain ostettua pikaisesti Starbucksista myös Antalya-mukin!) valmiina nousemaan koneeseen ja kotimatka saattoi vihdoin alkaa. Myöhästyttiin lopulta reilu neljä tuntia aikataulusta ja saavuttiin perille vasta lähempänä kahdeksaa illalla. Siskollahan olisi ollut tietysti työhaastikseen meno suoraan lentokentältä, joten pientä säätöä tuo myöhästyminen kieltämättä aiheutti. Itsellänikin siinä kävi mielessä, että mitenkäs käy polttariaikataulujen, jos tämä meidän reissu venähtääkin parilla päivällä. Sattuihan siinä myös pienehkö salakuljetustapaus, sillä minä olin ostanut yhdestä ravintolasta tuolta Gazipasan kentältä Matille tuliaisiksi turkkilaisen oluen ja sitten en palauttanutkaan sitä, vaan kuljetin sen lasipullon tuolta lentokentältä salaa pois. Välillä on elettävä reunalla! 😆 No onneksi lopulta päästiin kotiin ehjin nahoin vaikka vähän myöhässä.

8+