30 x LONTOO

Lontoo, olit jälleen kerran taas upea! En pysy enää perässä kuinka monta kertaa kaupungissa on tullut vierailtua, mutta sain nauttia ensikertalaisen matkaseuralaiseni innostuksesta onneksi useampaan otteeseen. Kummityttö tykästyi kaupunkiin kovasti ja oli jo jossain vaiheessa reissua muuttamassa Lontooseen ihan puolitosissaan. Eipä sillä, kyllähän tuolla mielellään kummitytönkin luona jatkossa vierailisi! Kerroinkin jo, että pistäydyttiin Madame Tussaudsissa (aina vaan käymisen arvoinen kohde) ja perjantaina sitten hotellin luovutuksen jälkeen otettiin suunta Starbucks-aamiaisen jälkeen London Eyelle, jossa en ollut itsekään ennen vieraillut. Oltiin ostettu netistä tuplalippu Madame Tussaudsille ja London Eyehin hintaan 45 puntaa (ostettiin liput vasta edellisenä päivänä, aiemmin ostettuna hinta olisi ollut ehkä 39 puntaa). Olihan tuolta korkeuksista todella upeat maisemat ja tulikin bongattua monta nähtävyyttä yläilmoista käsin. Big Ben näytti olevan tällä kertaa remontissa ja huputettuna, joten jätettiin siellä vierailu kokonaan ensi kertaan. London Eyen kierros kestää puolisen tuntia, mutta minusta se meni kyllä todella nopeasti, eikä aika käynyt todellakaan pitkäksi.

Ei ajettu tällä reissulla kertaakaan metrolla, vaan käveltiin ja liikuttiin busseilla. Jotenkin noilla kaksikerrosbusseilla on niin kiva körötellä menemään samalla Lontoon vilinää katsellen. Meidän hotelli Paddingtonissa (Point A Paddington) oli sen verran hyvällä sijainnilla, että siitä sai kätevästi myös käveltyä suoraan Oxford Streetille, Madam Tussaudsille jne. Busseissahan saa tuolla nykyään maksaa lähimaksullisella kortilla (ei siis tarvitse enää ollenkaan Oysteria), kertalippu maksaa 1,5 puntaa (nykyään tässä on myös ilmeisesti tunnin vaihto) ja maksimiveloitus päivässä on 4,5 puntaa ajoipa busseilla päivän aikana sitten kuinka paljon tahansa. Minä käytän aina Hannan suosituksesta Citymapper-sovellusta, josta näkee Lontoon (ja muidenkin kaupunkien) julkisen liikenteen todella helposti ja se toimi taas aivan loistavasti, suosittelut siis sille! Myös Lontoon plussaliikkeistä tuli minulle Instadirectissä useampia kyselyviestejä, joten pitänee taas tehdä niistäkin omaa postaustaan. Lontoohan on plussashoppailijan mekka, mutta tällä kertaa en vierraillut varsinaisista plussamyymälöistä muualla kuin pikaisesti Evansilla, josta sieltäkin poistuin tyhjin käsin. Tämä reissu mentiin siis täysin kummitytön ehdoilla ja kiva niin. 🙂

VIIKKO TURKISSA

Lomaviikko Turkissa viime viikolla teki terää! Haikailin jonkun lämpöisen äkkilähdön perään tovi sitten ja Pepin kanssa selattiinkin Napsua (meidän lemppari äkkilähtöhakusivusto) aktiivisesti. Lopulta molempien työkuvioiden muututtua päädyttiin kyllä reissuihin, mutta eri aikaan, Peppi viikoksi Rodokselle ja minä viikoksi Turkkiin. Matkaseuraksi sain onneksi siskon, jonka työt loppuivat juuri viime kuun lopussa ja suunnitellut menot peruuntuivat niin, että yhtäkkiä meillä molemmilla olikin sopivasti kalenterissa viikko tyhjää. Napattiin siis äkkilähtö parin viikon varoitusajalla Tjäreborgilta (ei ollut tuohon ajankohtaan enää kun muutama paikka jäljellä) ja kohteeksi valikoitui Turkki ja Alanya. Siskon kanssa onkin tullut vietettyä viime viikkoina aikaa erityisen paljon, kun vasta oltiin yhdessä risteilyllä ja viime viikonloppu meni Tahkolla polttareissa. Ei voi valittaa, sillä mukavaa on ollut!

Tykättiin molemmat Turkin reissusta tosi paljon. Lennettiin suoraan Gazipasaan ja hotellina meillä oli Sunprime Numa Beach parikymmentä kilometriä Alanyasta Sideen päin. Oltiin ostettu parinkympin hintainen kuljetus kentältä hotellille ja kaikki sujui tosi hyvin. Lisäksi oltiin ostettu vielä lisäksi Sunprime Inclusive-paketti, eli viikkoon kuului majoitusten lisäksi joka aamu aamupala, sekä 5 x illallinen ja 5 x lounas. Meillä oli siis kortti, johon nuo lounaat ja illalliset merkattiin ja syötiin vieläpä muistaakseni yksi ylimääräinen illallinen, kun kerran meille tarjottiin illallinen ilman merkintää. Ruoat olivat tosi hyviä ja monipuolisia ja joka illalla oli vaihtuva teema illallisella. Meidän suosikki oli Turkki-ilta, jolloin tarjolla oli turkkilaisia herkkuja, bändi jne. Aamiaisella, lounaalla ja illallisella oli siis buffet, josta löytyi laidasta laitaan kaikenlaisia herkkuja ja erityisesti jälkiruoat olivat todella upeasti esille laitettuja ja niitä tulikin myös kuvailtua.

Puitteet olivat tuossa Sunprime Numa Beach-hotellissa muutenkin todella hyvät. Kyseessä on siis aikuisten hotelli (yli 16-vuotiaille) ja huoneet ja hotellin yleiset tilat ovat sisustukseltaan todella onnistuneet. Meillä oli kahden hengen huone, jossa oli parveke ja näköala toiseen rakennukseen päin, eikä haitannut kyllä yhtään ettei merinäköalaa ollut. Huoneesta löytyi huippujen sänkyjen lisäksi tosi kiva kylppäri, jääkaappi ja pieni keittiö, mikäli olisi halunnut laitella ruokia vaikka itse. Hotellin lähistöllä ei ollut oikeastaan basaarin lisäksi mitään erityistä, kuten ravintoloita, joten suosittelen lämpimästi tuota Sunprime Inclusive-pakettia ruokailujen osalta. Hotellista löytyy myös ranta ja spa, joissa ei kummassakaan erityisemmin vietetty aikaa, pistäydyttiin toki joka päivä hakemassa ja palauttamassa pyyhkeet spahan. Tuolta spa:sta (6 krs.) on muuten todella upeat maisemat ja sieltä olisi löytynyt myös uima-allas! Meidän suosikkiauringonottopaikkoja allasalueella olivat erityisesti nuo ihanat loossit, jossa sai pötkötellä isolla patjalla kaikessa rauhassa. Päästiinkin loossiin reissun aikana useampana päivänä. Käytiin myös hotellin omassa kampaamossa ottamassa Shellac-lakkaukset varpaisiin huokeaan 25€ hintaan, tarjolla olisi ollut myös kampaamopalvelut ja löytyipä vierestä myös tatuointistudio!

Hotellin läheisessä basaarissa käytiin kaksi kertaa kävelemässä ja ostamassa tuliaisia (ja teellä) ja kerran poistuttiin taksilla shoppailemaan Konakliin Mega Mall-ostoskekukseen. Tuolta Mega Mallista löytyi siis lähinnä vaatekauppoja (LC Waikiki, DeFacto yms.) ja useissa oli myös isoja kokoja vaatteista aina 3XL saakka. Ostoskeskus on aika pieni, mutta silti sieltä löytyi ihan kivoja juttuja. Minä ostin itselleni jakun ja huivin, joten melko vähällä selvittiin. Sisko taas ihastui Penti-myymälään ja ostikin sieltä alusvaatteita ja bikinejä kiitettävän määrän, joten siellä kannattaa ehdottomasti käydä, jos sattuu olemaan pienempää kokoa. Käytiin myös samalla reissulla syömässä Mäkkärissä, kun ei löydetty nälkäämme muuta ravintolaa ostoskeskuksesta (yhdessä kyllä mainostettiin döneriä, mutta ei sitä sieltä sitten saanutkaan). Tuon mäkkärikeikan lisäksi ei syöty koko viikon aikana kertaakaan muualla kuin hotellilla.

Meidän reissu noudatti lähes samaa kaavaa päivittäin : ysiltä aamulla soi herätyskello (välillä torkuteltiin puoli kymppiin), jonka jälkeen aamiainen (oli tarjolla 10.30 saakka), auringonottoa, vesijumppa (tuolla olisi ollut muitakin ohjattuja ryhmäliikuntatunteja), lounas, aurinkoa, jäätelö, aurinkoa, huoneessa pistäytyminen, illallinen, sarjoja läppäriltä huoneessa (katsottiin viikon aikana mm. aika monta jaksoa Bachelor Suomea, Bachelor Tilintekoa, jääkiekon MM-kisoja ja Temppareita), suihkuun ja nukkumaan. Ei meikattu kumpikaan koko viikon aikana kuin kaksi kertaa, eikä myöskään juotu koko reissulla pisaraakaan alkoholia, eli erittäin rauhallinen reissu, jonka pääpaino olikin ennakkotoiveiden mukaan lähinnä rentoutumisessa ja lepäilyssä. Lämpöä ja aurinkopäiviä riitti (useana päivänä lähempänä 30 astetta) ja meidän loma oli erittäin onnistunut. Tuo hotelli ansaitsee kyllä meiltä molemmilta isot suositukset ja täydet viisi tähteä, niin upea se oli!

Tosiaan kotiinpaluumatka ei sujunutkaan sitten ihan suunnitelmien mukaan, lähdettiin hotellilta bussilla kohti lentokenttää vaille kasi aamulla, oltiin Gazipasan kentällä reilua tuntia myöhemmin ja juuri kun koneeseen olisi pitänyt alkaa boarding, tuli kuulutus, että lento (Finnair) onkin joutunut laskeutumaan teknisen vian vuoksi Antalyan kentälle ja joudutaan palauttamaan ensin kaikki tax free ostokset (tämä olikin kiva operaatio), hakemaan laukut hihnalta ja siirtymään busseihin, joilla matkaamme tuonne Antalyan lentokentälle kolmen tunnin matkan.Tosiaan neljä tuntia hotellilta lähtöä myöhemmin köröteltiin meidän hotellin ohi toiseen suuntaan Antalyaa kohti, hieman sapetti, mutta sattuuhan näitä… Oli muuten todella hikinen bussimatka, istuttiin nimittäin takapenkillä kuumana hohkavan moottorin päällä… No yhden rullakebab-pysähdyksen taktiikalla oltiin reilun kolmen tunnin päästä vihdoin Antalyan kentällä (oli muuten hieeeman Gazipasan kenttää isompi kenttä ja sain ostettua pikaisesti Starbucksista myös Antalya-mukin!) valmiina nousemaan koneeseen ja kotimatka saattoi vihdoin alkaa. Myöhästyttiin lopulta reilu neljä tuntia aikataulusta ja saavuttiin perille vasta lähempänä kahdeksaa illalla. Siskollahan olisi ollut tietysti työhaastikseen meno suoraan lentokentältä, joten pientä säätöä tuo myöhästyminen kieltämättä aiheutti. Itsellänikin siinä kävi mielessä, että mitenkäs käy polttariaikataulujen, jos tämä meidän reissu venähtääkin parilla päivällä. Sattuihan siinä myös pienehkö salakuljetustapaus, sillä minä olin ostanut yhdestä ravintolasta tuolta Gazipasan kentältä Matille tuliaisiksi turkkilaisen oluen ja sitten en palauttanutkaan sitä, vaan kuljetin sen lasipullon tuolta lentokentältä salaa pois. Välillä on elettävä reunalla! 😆 No onneksi lopulta päästiin kotiin ehjin nahoin vaikka vähän myöhässä.