KUN AUTO EI MENNYTKÄÄN EKALLA KATSASTUKSESTA LÄPI

Kaupallinen yhteistyö A-Katsastus & Suomen Blogimedia

Sain ensimmäisen oman autoni heti ajokortin saatuani 18-vuotislahjaksi. Se oli valkoinen, takaveto ja merkiltään Daihatsu. Daihatsulla reissattiin milloin minnekin festareille kavereiden kanssa ja säilytin sitä Kuopiossa kaverini taloyhtiön vieraspaikalla, josta tuli tietysti sanomista. Daihatsu ei oikein tahtonut käynnistyä talvella ja sen käsijarru hirtti usein kiinni. Tällä samaisella autolla ajoin myös ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan kerran ojaan. Olin eräänä perjantai-iltana matkalla vanhempieni luo ja isä oli jo soittanut, että älä lähde ajamaan, koska oli todella liukasta ja talvirenkaat kaipasivat jo uusimista. En tietenkään totellut. No onneksi selvittiin ystävän kanssa säikähdyksellä ja autoonkaan ei tullut mitään vaurioita. Daihatsun jälkeen minulla oli musta madallettu BMW, jonka pohja ryysti maata hiekkateitä kurvaillessa ja joka söi bensaa aivan älyttömästi. Bemarissa oli vain kaksi ovea ja todella pieni takapenkki. Yhtenä kesänä lähdettiin aivan extempore kaveriporukalla perjantaina työpäivän jälkeen Helsinkiin. Poimittiin kavereita yksitellen kyytiin matkan varrelta ja perillä Helsingissä meillä taisi olla täysi auto. Kun päästiin yöllä perille, poliisit pysäyttivät bemarimme Viiskulmassa ihan ilman syytä. Muistan vieläkin miltä tuntui ajaa kesäisen Helsingin kaduilla keskellä yötä. Sittemmin luovuin autosta useammaksi vuodeksi ja vasta muutama vuosi sitten hankittiin Matin kanssa yhdessä Audi Q3, joka meillä siis tällä hetkellä on.

A-Katsastus haastoi minua katsastuttamaan nykyisen automme ja muistelemaan autojani ja katsastuskertoja vuosien varrelta. Olen katsastuttanut elämäni aikana autoani useita kertoja A-Katsastuksessa ja minusta auton katsastuttaminen on äärimmäisen helppoa. Varaat vaan ajan (itse suosin nykyään nettiajanvarausta, jossa tarjolla on myös etuaikoja ja voi suorittaa jopa maksunkin etukäteen) ja hurautat katsastusaseman pihaan. Loput hoitaa ammattilainen. Minulle on itse asiassa opetettu, että ei kannata mennä seuraamaan katsastusta, mikäli ei halua kuulla autonsa todellista kuntoa ja kenties masentua, mutta minäpä nimenomaan olen se, joka haluaa tietää onko autolla kaikki kunnossa. Silläpä otin tälläkin kertaa kuuman kaakaon pahvikuppiin ja marssin seuraamaan automme katsastuksen etenemistä katsastushallin puolelle.

A-Katsastuksessa asiakas saa olla mukana kuuntelemassa ja katsomassa autonsa katsastusta ja monta kertaa olen ollut se asiakas joka kyselee niitä ”tyhmiä kysymyksiä” katsastusmieheltä siinä vieressä (kerran tosin olin se asiakas, joka katsoi läppäriltä Sons Of Anarchya katsastusaseman pihalla 😆). Olen aina saanut autoa katsastaessani erittäin hyvää palvelua ja myös niihin kysymyksiini on vastattu maltilla, niin tälläkin kertaa. Koko prosessi on oikeastaan aika mielenkiintoista seurattavaa, autoa kun nostellaan ja heilutellaan ympäriinsä samalla mahdollisia vikoja tutkien. Meidän auto sai kunnostaan kehuja ja myös renkaat olivat katsastusmiehen mukaan hyvässä kunnossa. Autohan oli käytetty huollossa viimeksi heinäkuussa ja olin ennen katsastusta aivan varma, että kaikki on kunnossa ja auto menee heittämällä läpi, mutta niinpä vaan ei lopulta ollutkaan. Auton pohjaan kurkatessa paljastui, että oikea takajousi oli poikki ja tämä aiheutti suoraan auton  hylkäämisen. Kyseessä on siis vika, jota ei autoa ajaessa mitenkään Audin osalta edes huomannut, mutta joka voi automallista riippuen olla liikenteessä kovinkin kohtalokas. Saatiin kuukausi aikaa huollattaa jousi kuntoon ja tuoda auto jälkitarkastukseen. Varattiinkin huolto (molemmat takajouset vaihdettiin samalla kertaa) ja viime perjantaina olikin sitten jälkitarkastuksen aika. Tällä toisella kerralla katsastus meni läpi ja auto sai vihdoin leiman hyväksytty ja on taas tieliikennekelpoinen seuraavan kahden vuoden ajan.

Autojahan katsastetaan juurikin tästä syystä, jotta tämän tyyppiset viat, jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita liikenteessä pystyttäisiin minimoimaan. Minusta tämä käy erittäin hyvin järkeen ja ymmärrän kyllä miksi hyväksytty-leimaa ei anneta tuosta vaan, vaan auton on oltava kaikin puolin kunnossa. Jos oltaisiin katsastettu auto samantien vuosihuollon yhteydessä (mikä oli meidän alkuperäinen suunnitelma), olisi tämä vika todennäköisesti jäänyt huomaamatta ja oltaisiin ajeltu epäkuntoisella autolla aivan tyytyväisenä seuraavat kaksi vuotta. Katsastuksessa kyse on lopulta kaikkien tiellä liikkujien turvallisuudesta ja sen takaamisesta, joten sillä katsastusmiesten ammattitaito erilaisiin automalleihin ja tyyppivikoihin liittyen on äärimmäisen tärkeää.

Viime keväänä tuli voimaan lakimuutos, jonka myötä alle kymmenen vuotta vanhat autot katsastetaan jatkossa kahden vuoden välein, eli meidänkin 2012 vuosimallin auto tarvitsee viedä katsastukseen seuraavan kerran vasta 2020. Samalla katsastuksen ennen tarkasti rajattu ajankohta koki muutoksen ja nyt katsastuksen osalta voi taktikoida paremmin esimerkiksi auton myyntiä suunnitellessa. Vasta katsastettu auto menee yleensä paremmin kaupaksi, joten jatkossa auton voi käydä katsastuttamassa juuri ennen myyntiin laittamista. Samalla kannattaa muistaa A-Katsastuksen tarjoama Autotohtori-palvelu, josta saa puolueettoman kuntokartoituksen autosta esimerkiksi myyntiä varten. Meillä auton myynti ei ole tällä hetkellä ajankohtaista, mutta voisin hyvinkin kuvitella, että moisesta palvelusta olisi hyötyä sekä auton osto- että myyntitilanteessa.

Osalla A-Katsastusasemia on lisäksi mahdollista hoidattaa samalla käynnillä tuulilasista kiveniskemät (tiesitkö, että kiven aiheuttama pienikin särö tuulilasissa saattaa laajentuessaan aiheuttaa katsastuksen hylkäyksen) sekä ostaa tietysti varaosia mm. polttimoita, pyyhkijöiden sulkia yms. Meillä pyyhkimet on uusittu viimeksi tammikuussa, joten vielä ei ollut tarvetta uusille sulille (nämä tulisi katsastusmiehen mukaan uusia noin vuoden välein), mutta ostettiin sensijaan lasinpesunestettä, jonka täyttöpalvelu kuuluu hintaan. Tsekattiin samalla myös moottoriöljyn määrä, jota ei tarvinnut tällä kertaa lisätä, mutta jonka senkin olisi halutessaan saanut paikan päältä ostaa. Varsin perusteellista palvelua siis, kyllä nyt muuten kelpaa taas ajella turvallisella autolla! 🙂

A-Katsastuksella on parhaillaan käynnissä Ihan pimeet hinnat!-kampanja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla. Ajan varanneille katsastuspaketti henkilö- tai pakettiautolle (sis. lakisääteiset mittaukset) vain 60 € (2.11. saakka). Pääset varaamaan katsastusajan tästä linkistä

 

Ps. On vielä aivan pakko vinkata tästä isänpäivä- tai joululahjaksi sopivasta elektronisesta Park Lite-parkkikiekosta, joka olisi jokaiselle autoilijalle aivan loisto hankinta!

SYYSPÄIVÄ TUKHOLMASSA

Taas oli Pepin kanssa aika perinteisen Tukholman päiväristeilyn. Samanlainen retki tehtiin viimeksi helmikuussa, kun Mikael Gabriel esiintyi niin ikään Silja Symphonyn Promenadella. Tämä reissu piti sisällään melko samanlaisen kattauksen kuin viimeksi, käytiin laivassa sushilla (ja myös Spice Icessä!) ja katsottiin MG:n keikka, mutta tällä kertaa keikan jälkeen lähdettiinkin pelikoneiden hakkaamisen (voitin 40€!) jälkeen kiltisti hyttiin nukkumaan (toisin kuin viime kerralla, kun kyseessä oli myös Miklun synttäribileet). Tällä matkalla oltiin siis todella rauhassa eikä edes astuttu New York Clubille kertaakaan!

Minulla alkoi aikaisin tiistaiaamusta koskemaan mahaan (sappikipua, en ollut syönyt Spice Icen jätskin jälkeen illalla mitään) ja Peppi kävi ostamassa minulle herättyään banaanin. Vatsakipu talttui onneksi banaanin lisäksi Litalginilla ja oltiin onneksi lopulta ihan reippaina lähtemässä Tukholmaan heti laivan rantauduttua. Tukholmassa meidän varsinaisena käyntikohteena oli toki mikäpä muukaan kun Sephora ja lisäksi tuli pistäydyttyä muutamassa muussakin myymälässä kuten Guccilla, Louis Vuittonilla ja Urban Outfitterssillä. En ostanut mitään muuta kuin parit jutut Sephorasta. Käytiin syömässä Tukholmassa (samassa paikassa missä viimeksikin Oriflamen reissulla) ja Überoitiin hyvissä ajoin jo takaisin laivaan. Silja tarjosi meille illalla buffet-ruokailut ja pääsyn spahan. Pistäydyttiin siis ensin buffetissa syömässä (tosin itse en oikein sappivaivojeni vuoksi uskaltanut syödä paljon mitään) ja sitten vielä tax freessa kiertelemässä. Mentiin 12 kannelle saunomaan ja uimaan Sunflower Oasis-kylpylään vasta kasin jälkeen ja viihdyttiin lopulta poreammeissa lähes sulkemiseen saakka. Sauna tuolla oli jotenkin todella mukava ja poreammeisiinkin mahtui oikein hyvin, vaikka koko laiva taisi syysloman vuoksi olla aika täynnä. Tuolla kylpylässä on siis kolme isohkoa poreammetta ja lastenallas, sekä höyrysauna ja normaalit saunat, joissa rentoutua.

Reissua vähän varjosti tuo minun parhaillaan kovasti oireileva sappi, joka itse asiassa meinasi jo vaarantaa koko matkalle lähdön. Minullahan nimittäin nousi sunnuntai-iltana aivan yhtäkkiä kuume lähemmäs 39 asteeseen ja pelkäsin jo, että joudun jättämään koko reissun väliin. Menin kuitenkin hyvissä ajoin nukkumaan ja sain hyvät unet. Aamulla kuumetta ei enää ollut ja päätin lopulta lähteä risteilylle. Joudun olemaan koko matkan hyvin varovainen ruokailujen kanssa ja syömään tosi pieniä määriä, itse asiassa tuon kylpemisen jälkeen kärvistelinkin taas hytissä sappikohtauksen kynsissä. Peppi soitti jo terveysneuvonnan numeroon maihin, josta neuvottiin minua ottamaan vielä kolmas Litalgin ja sen kanssa 1g Panadol. Jos tuo kombo ei olisi jeesannut niin olisi pitänyt seuraavaksi testata laivalla päivystävän sairaanhoitajan palvelut. Onneksi olo helpottui ja sain lopulta myös unenpäästä kiinni.

Sama kipuileva meininki tämän herkkänä olevan sapen kanssa on jatkunut nyt koko loppuviikon. Keskiviikkona soittelin jo omalle lääkärille lähetteen perään (odottelin hänen soittoaan siis 1,5 viikkoa ultraäänitutkimuksen jälkeen, mutta turhaan) ja nyt minut siirrettiin toiselle vähemmän kiireiselle lääkärille, joka lupasi laittaa hommaa eteenpäin. Odottelen siis parhaillaan kirjettä, josta selviäisi miten seuraavaksi edetään (vissiin pitäisi siirtyä Jorviin neuvottelemaan leikkauksesta, en tiedä onko siellä useampi käynti vai mikä homma). Käsky hakeutua sairaalaan mikäli kuume nousee on yhä voimassa, joten täytyy seurailla tilannetta ja lähteä yöllä Jorviin, jos alkaa olemaan yhtään kuumetta. Ruokavalio täällä kotona on koostunut lähinnä banaaneista ja kaurapuurosta, joten alkaa jo kieltämättä hieman kypsyttää tämä hoidon etenemisen odottelu. Onneksi on sentään lääkkeet, jotka (lähes aina) vaikuttavat toivotulla tavalla. Mukavaa viikonloppua, peukut pystyyn että tämä sappi tästä nyt rauhoittuu!

 

Buffet-ruokailu ja kylpeminen blogin kautta saatu, kiitos! 🚢