BLOGITAUON AIKANA

Tulipahan pidettyä heittämällä pisin tauko koko yli 10 vuotisella bloggaajan urallani. Olen ollut koko aikana blogiin kirjautumatta maksimissaan muutaman viikon, mutta tällä kertaa aivan huomaamattani viikot olivatkin muuttuneet yhtäkkiä jo kuukausiksi. Joskus aikoinaan pidempien yllättävien blogitaukoja joissain seuraamissani blogeissa todistaessani olen miettinyt miksei bloggaaja vaan tule ilmoittamaan, että blogi on tauolla, vaan häviää ilman ennakkovaroitusta useammaksi kuukaudeksi, mutta ainakaan omalla kohdallani tauko ei ollut varsinaisesti suunniteltu, niin vaan nyt tapahtui.

Jos ihan rehellisiä ollaan, niin jossain vaiheessa oikein pelotti ja ahdisti kirjautua blogiin hyväksymään kommentteja, mutta kiva, että olette olleet armollisia.  Tuli todistettua myös omalla kohdallani se, että mitä pidempi aika edellisestä sisäänkirjautumisesta on, sitä korkeammaksi kynnys palata kasvaa. Tätäkin postausta olen työstänyt itse asiassa nyt jo yli kolme viikkoa. Tuntuu että pitäisi pahoitella spontaania blogitaukoa ja mahdollista epätietoisuutta, joten pahoittelut siitä, ei ollut tarkoitus. Niille, jotka ovat kyselleet vointiani ja kuulumisiani Facebookin tai Instagramin kautta olen tietysti vastaillut, mutta tänne blogiin en ole itsekkäästi vastannut yhtään mitään. Mitä sitten näiden reilun kolmen ja puolen kuukauden aikana on ehtinyt tapahtumaan? Pintaraapaisu blogitauon aikana tapahtuneista asioista tulkoon siis tiivistetysti tässä.

Olen tehnyt paljon töitä ja ollut välillä todella väsynyt.

Olen käynyt Nummelan lentokentällä Pepin kanssa yhtenä kesäyönä ihastelemassa auringonlaskua ja pelailemassa Pokémonia.

Käynyt Leijonakuningas-leffan kutsarissa ja olihan se nyt kivasti alkuperäistä kunnioittava, mutta silti hieman hämmentävä.

Olen kivunnut Söderskärin majakkaan (eka kerta majakassa ever).

Olen käynyt aika monta kertaa verikokeissa milloin missäkin labrassa (mm. kuvassa olevassa Isossa Omenassa) ja saanut myös Jonon ohitukseen oikeuttavan VIP-lapun yhteen Huslabin toimipisteeseen.

Olen hoitanut Eikkaa, kun sisko miehineen oli kesälomalla.

Olen vieraillut kummityttöni luona Tampereella.

Viettänyt pitkän viikonlopun Lappajärven mökillä ja pistäytynyt myös Lappajärven markkinoilla.

Hengaillut yhden kesäisen sunnuntain Tuurin kyläkaupassa (jokakesäinen perinne).

Pyörinyt Seinäjoella wakeparkissa.

Kestinnyt kummitytön vierailua meillä Veikkolassa (katsottiin kyläilyn aikana mm. yksi kokonainen Love Island UK-kausi).

Viettänyt aikaa Savossa veljentytön kanssa mm. piilosta leikkien.

Kiertänyt kirpputoreja mm. Nilsiässä ja Juankoskella.

Tyhjentänyt kierrätykseen ja kaatikselle lapsuudenkotiani (mm. vanha partiopukuni ja partiossa suoritetut taitomerkit päätyivät kierrätykseen).

Päässyt vihdoin eroon kortisonista (halleluja!).

Reissannut Maiskin luo Berliiniin ja bongannut vierailun aikana monta monta mopsia.

Käynyt katsomassa elämäni ekaa kertaa burleskia Zum Starken August-nimisessä baarissa.

”Laulanut” täysiä ’Löikö Mörkö sisään’-biisiä keskellä yötä Berliinissä kadulla.

Bailannut ihan selvinpäin räppibaarissa neljään aamulla (tuo clubi oli nimeltään Musik&Frieden).

Käynyt syömässä ihan sairaan hyvässä palestiinalaista, syyrialaista ja libanonilaista ruokaa tarjoilevassa ravintolassa. (Simsim Levantine Eatery).

Viettänyt taas yhden päivän vuosittaisilla bissefestareilla Berliinissä (olikohan tämä jo neljäs kerta).

Touhunnut kummilasten kanssa iltapäivän Outokummussa Lasten kaivoksessa (Vuorenpeikonmaa never forget!).

Viettänyt toistamiseen laatuaikaa Savossa tuon huipun ponnaripään kanssa.

Käynyt treffeillä Vihti Kinossa katsomassa Once Upon a Time in Hollywood, joka oli hieman pettymys vaikka ihan ok leffa olikin.

Ottanut Pepin kanssa äkkilähdön viikon all inclusive-reissulle Rodokselle Kolymbiaan.

Reissannut bussilla yhdeksi illaksi Rodoksen kaupunkiin Sephoraan tutkimaan ja Tamamiin (lempiravintola Rodoksella) syömään.

Hengaillut joka päivä altaalla virgin mojitoa ja soodavettä allasbaarista lipitellen.

Viettänyt meillä kotona kaveriporukalla Sadonkorjuujuhlia ja käynyt Veikkolan kyläpiknikillä pitsalla.

Ollut Big Brother-livelähetyksessä yleisössä ja koukuttunut aivan täysin Big Brotheriin!

Käynyt kolme kertaa Jorvissa.

Ajanut vihdoin Länsimetrolla.

Lunastanut synttärilahjan ja käynyt siskon kanssa katsomassa Pieni Merenneito-musikaalin, joka oli aivan ihana!

Viettänyt spontaanit illallistreffit ystävän luona yhtenä lauantai-iltana.

Konmarittanut ja pystyynviikannut koko vaatevarastoni Nooran avustuksella (mikäli tämän tyyppinen järjestelyapu kiinnostelee, niin minulle voi laittaa viestiä).

Ostanut uuden puhelimen (kultainen iPhone 11 Pro Max) joka on aivan täydellinen.

Juhlinut yhtenä lauantaina häitä, joissa Matti oli bestmanina ja seuraavana Joannan valmistujaisia.

Risteillyt ensin Helsingistä Tallinnaan, josta Tukholmaan ja vielä takaisin Helsinkiin (matka saatu). Kiitos kutsusta unelmaristeilylle Tiia K!

Askarrellut Tallinnassa marsipaanityöpajassa mopsin (LOL).

Vieraillut taas Sephorassa, tosin tällä kertaa Tukholmassa.

Käynyt yhtenä lauantaina Brush Lettering-kurssilla Nooran kanssa.

Juhlinut siskon ja hänen miehensä tupareita ja yhteissynttäreitä.

Käynyt läpi kirjahyllyn ja lahjoittanut monta kassillista kirjoja Lapinkylän supersympaattiseen kirjastoon.

Värjännyt hiukseni Biozellin hiusnaamiolla oranssiksi (on jo lähtenyt lähes kokonaan).

Toiminut riistanvartijana yli-innokkaiden peurojen pyrkiessä yhä vaan naapureiden mansikkamaalle.

Käyttänyt Jykän hammaslääkärissä (hampaita poistettiin nukutuksessa useita) ja luomenpoistossa.

Käynyt Uudessa Lastensairaalassa TT-kuvauksessa ja saanut sieltä hyviä uutisia.

Osallistunut koko blogitauon aikana vain kahteen bloggaajatilaisuuteen, josta toinen oli The Body Shopin joulutapahtuma entisellä työpaikallani Forumin TBS-myymälässä.

Käynyt kurpitsabataattikeitolla Matin vanhemmilla.

Ollut Pepin kanssa Reino-risteilyllä Silja Symphonylla.

Käynyt kolmannen kerran vähän ajan sisään Sephorassa.

Juhlinut Nooran synttäreitä.

Ollut viime viikolla Pepin järkkäämällä ystävyysretkellä (saatu) Hotel Sveitsissä Hyvinkäällä (aivan lempparipaikka, olen kirjoitellut aiemmin Hotel Sveitsissä vietetystä lähilomasta mm. tässä postauksessa).

Viettänyt lautapeli-iltaa viime viikonloppuna siskon ja hänen miehensä luona.

Ostanut jouluksi lennot Pittsburghiin Jenkkeihin (Matin suuri haave NHL-pelistä lempparijoukkueensa kotihallissa toteutuu vihdoin.)

OOTD – PINK WALL

Paita – Shirt Forever 21+ (3XL) // Korvikset – Earrings F21 // Aurinkolasit – Sunnies F21 // Laukku – Bag Top Shop // Hame – Skirt ASOS (UK24) // Kengät – Shoes VANS (US9,5) 

Ehkäpä olette miettineet miksi asukuvat ovat jääneet blogista pois viimeisen vuoden sisällä lähes kokonaan. Siihen on itseasiassa nimittäin ollut ihan syy. Kameran edessä kekkulointi ja erityisesti uusien vaatteiden esittely on tuntunut viimeisen vuoden ajan vähän erikoiselta työltä. Älkää ymmärtäkö väärin, pidän edelleen vaatteista ja pukeutumisesta, mutta myös minun ostokäyttäytymiseni on kokenut  viimeisen parin vuoden aikana aikamoisen muutoksen (Luojan kiitos!). Vastuullisuuspuheen lisääntyminen on siis näkynyt minun kohdallani erityisesti mm. lentomatkailun selkeänä vähenemisenä ja oman ostokäyttäytymiseni perinpohjaisena tarkasteluna. Ja kun ei oikein ole ostanut mitään uutta ja ”esiteltävää”, on tuntunut turhalta kuvata myöskään blogiin asukuvia.

Joka kerta kun julkaisen vaikka Instagramissa tai Instastoorissa kuvan itsestäni, saan yleensä kyselyjä yksityisviestinä päälläni olevasta vaatteesta, huulipunasta ja/tai asusteista ja usein joudunkin  (vai pitäisikö sanoa saan) nykyään vastata että tämä on lainassa ystävältä tai jo useamman vuoden vanha ja edelleen käytössä oleva. Huomaan itsekin usein näihin kyselyihin vastatessani pahoittelevani että kyseessä on vaikkapa 2017 ostettu vaate, vaikka senhän pitäisi oikeastaan olla hyvä juttu. Ei joka kerta kuuluisikaan olla päällä uutta, vaan vaatteiden tulisi kestää aikaa ja käyttövuosia. Toki usein kysyjä haluaisi hankkia juuri tuon saman vaatteen kuin minulla, mutta itse toivoisin, että oma pukeutumiseni toimisi enemmän inspiroivana, ei niinkään uuden ostamiseen kannustavana. Kannattaakin ensin tarkastella josko sieltä omasta tai vaikkapa ystävän, siskon tai miksei vaikka äidin tai isoäidin vaatekaapista löytyisi jotain saman tyylistä päälle puettavaa, ennenkun ryntää ostoksille. Ja erityisesti jättämään ne kaikki superhalvat kiinakaupat kokonaan väliin. Esimerkiksi useammat juhlatilaisuudet olen itse viime aikoina juhlinut lainamekoilla uuden ostamisen sijaan ja se on ollut itse asiassa tosi virkistävä juttu!

Ja jos oma ostelu on tuntunut lähteneen lapasesta (ja tällä tarkoitan sitä, että tilauksen tekeminen nettikauppaan on vaikkapa hyvinkin matalan kynnyksen takana), suosittelen lämpimästi testaamaan ostolakkoa. Minä päätin tuossa alkuvuodesta haastaa itseni ihan konkreettisesti ja vietin 100 päivää ostolakossa. Lakko koski niin vaatteita, kenkiä, asusteita kuin kosmetiikkaakin ja alussa luulin sen ottavan huomattavasti kovemmalle, kuin mitä lopulta todellisuudessa edes otti. Sain muutamalta ystävältänikin aluksi ihmettelyä siitä miten moiseen oikein pystyn. Kieltämättä yli kolmen kuukauden ostamattomuus kuulostaa eteenpäin aika pitkältä ajalta, mutta meni loppupeleissä yllättävän kivuttomasti (jee, hyvä minä!). Lakon aikana tuli tutkailtua omaa ostokäyttäytymistä vieläkin tarkemmin ja hyvä niin. Tuon 100 päivän aikana tuli huomattua, että itselleni haastavimpia kohtia olivat tietysti Tukholman Sephora-reissun lisäksi useat arkiset tilanteet, joissa olisin saattanut napata ihan ohimennen vaikkapa ruokakauppareissulla ”testiin” itselleni vaikkapa huulirasvan, sheet maskin tms. ”kivan tuotteen”, joka nyt vain sattui olemaan siinä sopivasti tyrkyllä vaikkapa kassan tuntumassa.

Ostolakon aikana tuli listattua asioita, joita lähdin sitten Jenkeistä ostamaan (100 päivää lakkoa tuli täyteen tietysti juuri samana päivänä, kun laskeuduimme Los Angelesiin) ja tällä kertaa kaikenlainen hamstraaminen ja spontaani ostelu jäi edellisiä reissuja huomattavasti vähemmälle. Näissäkin kuvissa ainoat uudet asiat ovat tuo leokuosinen paita ja nuo korvikset, muut kaikki ovat jo aiemmin hankittuja. Vaatteita itselleni en tuolta USA:n matkaltani ostanut oikeastaan juuri nimeksikään ja reissun jälkeen olenkin vähentänyt niin vaatteita, kenkiä, kosmetiikkaa kuin asusteitakin kotoa taas reippaalla kädellä mm. Zadaassa (tästä suoraan Zadaa-putiikkiini) ja erilaisissa kierrätysryhmissä.

 

Tässäpä siis vähän taustaa sille, miksi asukuvat ovat jääneet täällä niin vähiin. Jospa jatkossa en itsekään miettisi asujen kuvailua enää uudet vaatteet vain enemmänkin inspiroivuus edellä. 🙂

 

Ps. Kuvauspaikkana näissä asukuvissa on Los Angelesista Melrose Streetiltä Paul Smithin myymälän kuuluisa pink wall (8221 Melrose Ave, Los Angeles, CA 90046), jossa oli hurjasti mm. aasialaisia ja ihan jonoa(!) kuvailemaan tuohon seinälle sekä vartija, joka kielsi mm. seinään nojaamisen. Onpahan nyt koettu tuokin! Jos haluat Los Angelesista Instagram-ystävällisiä taustoja kuviisi, niin kannattaa pyöriä tuolla Melrose Avenuella, upeita seiniä nimittäin löytyy useita.