Tulipa sitten sairastettua rehellisesti ihan koko viikko! Kuten viime tiistaina kirjoittelin, kipeyden merkit olivat jo ilmassa ja niin vaan keskiviikko meni täysin sänkypotilaana oloa parannellen. Minulla oli aiemmin sovittu Tukholman työreissu torstaina, jonne lähdettiin useamman bloggaajan porukalla ja jonne oli suunnattava heti aamusta ja tosiaan vieläpä lentämällä. Kerron tuosta Oriflamelle suuntautuneesta reissusta lisää vähän myöhemmin, mutta jaksoin onneksi ihmeen hyvin tsempata koko päivän droppien voimalla, tosin illasta paluulennolla laskeutumisen aikaan otsaan alkoi pistää aivan julmetusti. Tuntui kuin joku olisi pistellyt neuloja kulmakarvojen yläpuolelle ja silmistä valui vettä. Korva meni myös tuolla samaisella paluulennolla niin pahasti lukkoon, että en ole oikeastaan vieläkään varma onko se täysin avautunut. Kieltämättä olen yhäkin vähän tukossa, mutta eiköhän tämä pian tästä helpota. No tulipahan käytyä Tukholmassa ja olihan se nyt mukava ja informatiivinen pyörähdys, vaikka sen jälkeen olinkin aivan sippi. Kun viimeisillä voimillani raahauduin lentokentän Alepaan ruokaostoksille ja sieltä taksiin, niin pakko myöntää, että enpä olisi jaksanut tsempata paljon pidempää reissua! Ehdin pyörähtää parin minuutin piipahduksen myös Tukholman Sephorassa ja napata sen Rihannan uusimman huulikiiltoihanuuden mukaan.
Mattihan siis onnistui saamaan minulta tuon saman flunssan keskiviikkona ja joutui ottamaan torstain ja perjantain töistä vapaaksi. Perjantaina otettiin sitten tosi rauhassa ja jatkettiin vaakatasossa levyttämistä. Tilattiin pitsaa ja katsottiin sarjoja sohvasta käsin. Tuo pitsa oli iso virhe, sillä seuraavana yönä heräsin 03.30 kovaan ylävatsakipuun ja loppuyö menikin vessassa. Sain nukuttua yön aikana lopulta noin tunnin ja kello kahdeksalta soitin Kirkkonummen terveysneuvontaan, josta kehotettiin tulemaan pikimmiten päivystykseen. Niinpä sitten lauantaiaamuna kasilta herätin Matin ja jo ennen yhdeksää oltiin päivystyksessä ja pääsin aivan samantien lääkärille. Vahva veikkaus itselläni oli sappivaivat, kuin myös hoitajalla, mutta minulta otettiin varuilta myös ekaa kertaa ikinä sydänfilmi (sydän oli onneksi ihan kunnossa). Sain päivystyksestä matkaan Litalgin-reseptin ja lisäksi lääkäri kirjoitti minulle lähetteen ylävatsan ultraan ja verikoikeisiin, jonne tänään varailin ajat. Muutaman viikon sisällä siis pitäisi selvitä onko sappi syyllinen näihin vatsakipuihini. Olin varautunut jonottamaan tuolla päivystyksessä useamman tunnin, mutta niin vaan 40 minuutissa oli minulta otettu kaikki tarvittavat kokeet ja tutkimukset ja oltiin jo kotimatkalla. Kirkkonummen terveyskeskus pääsi yllättämään oikein positiivisesti!
Tosiaan olen kärsinyt välillä tosi kovista vatsakivuista varmasti jo jonkun 10 vuotta. Tietyt ruoka-aineet eivät vaan sovi minulle ollenkaan ja siksi harvoin syön juuri esim pitsaa ja vältän muutenkin illasta hyvin isojen aterioiden syömistä. Tälläkin kertaa söin pitsaa siis joskus neljän aikaan päivällä, joten erikoista oli, että oireet alkoivat vasta aamuyöstä. Kaikista ruoka-aineista paprika on oikeastaan vatsalleni kaikista pahin ja sitä olen vältellyt jo vuosikaudet. Välillä noiden kipukohtausten välissä on saattanut olla yli vuosikin taukoa ja sitten jostain syystä kivut ovat taas palanneet. Kova puristava ylävatsan kipu saattaa siis kestää 10 minuutista useampaan tuntiin ja usein tuon kohtauksen jälkeen on koko vatsa ihan hellänä. Nyt parin viikon sisällä näitä kipuja on ollut entistä useammin ja on tuntunut, että tosi moni ruoka-aine aiheuttaa oireita. Kaikista pahimmat oireet tulivat yhtenä päivänä pari viikkoa sitten viinirypäleistä ja vieläpä ihan keskellä päivää. En ole selvinnyt tutkituttamaan tätä vaivaa aikaisemmin, mutta nyt tuntuu, että tälle on saatava joku selitys ja vaikka sitten luovuttava kokonaan siitä sappirakosta, mikäli kyseessä on se. Minä en koskaan ole ollut nukutuksessa, tai leikkauksessa, en edes tipassa, joten siinä mielessä tuo mahdollinen leikkaus jo hieman etukäteen pelottaa. No jospa siitä selviäisi ja pääsisi näistä kivuista eroon, nämä kun alkavat rajoittaa elämää jo aika tavalla. Eilen sain vatsakipua syötyäni aamulla kaurapuuroa ja keitetyn kananmunan, mutta onneksi pahin kipu taittui tuolla Litalginilla. Sanotaanko näin, että ei kyllä tulisi ikävä tuota kylmän hien pintaan nostattavaa tuskaa ollenkaan! Kuulen mielelläni, mikäli siellä on muita sappivaivoista kärsiviä ja sappirakonpoistoleikkauksen läpikäyneitä, selviytymistarinoita saa siis jättää kommenttiboksiin.
Että semmonen viime viikko, josko tämä olisi sitten vähän edeltäjäänsä parempi!
Hei Mimmi! Kylläpä kuulostaa tutulta nuo vatsakivut. Minulla myös oireili vatsa samankaltaisesti tiettyjen ruokien syömisen jälkeen kunnes lopulta kipuja tuli jo niin usein että asiaa lähdettiin tutkimaan. Monia tutkimuksia tehtiin ennenkuin tajuttiin ultrata vatsa ja sieltähän löytyi useita sappikiviä, isoimmat 2cm. kokoisia. Niinpä minulta leikattiin sappirakko kokonaan pois. Leikkaus oli tähystämällä ja sujui hyvin, kuten paraneminenkin. Toivottavasti saat pian vastauksen vaivoihisi, tsemppiä!
Joo, mulla on ihan sama, että näitä kipuja on ollut satunnaisesti tosiaan useamman vuoden ajan, mutta nyt sitten useammin verrattuna edelliseen. Huh minkä kokoisia ne kivet voi olla, ei ihme, että tuntuu epämukavalta! Parin viikon päästä ollaan sitten varmasti taas viisaampia ja enköhän kerro täälläkin kuinka sappigate etenee. Kiitos sinulle kommentista! 🙂
kiinnostaisi tietää, et jos vaiva on ollu pidempään ja voisi olettaa että oot sen takia käyny useamman kerran lääkärissä, niin kuinka usein se on laitettu lihavuuden/ylipainon piikkiin vai onko aina otettu todesta ja tutkittu?
Moi, joo pitkään on vaiva ollut, mutta en ole käynyt tämän takia kertaakaan aiemmin lääkärissä. Tämä kohtaus siis yleensä iskee yöllä ja esim. mökillä (varmasti esim. rasvainen grilliruoka voi olla syyllinen) tai jossain, jolloin ei ole vaan tullut lähdettyä sillä hetkellä lääkäriin (olen käsittänyt, että pitäisi mennä kun se kohtaus on päällä) ja olen vaan kärvistellyt kipukohtauksen läpi. Ravitsemusterapeutilla olen käynyt kyllä parin vuoden ajan ja siellä on tietysti pureuduttu ruokavalioon, rytmiin yms. Hämmästyttävää oli, että tällä päivystyskäynnillä painosta ei sanottu mitään, ei lääkärin eikä hoitajan toimesta. Toisaalta koneelta todennäköisesti näki tuon käyntihistoriani ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Käynnistä jäi ihan tosi kiitollinen ja helpottunut mieli, kun tutkittiin aidosti vaivoja, ei painoa.
Moikka,
Minulta sappirakko leikattiin seitsemän vuotta sitten kun olin vasta 17v. Sain yhden kovan kipukohtauksen (jonka muuten myös aiheutti pizza) ja koko rakko leikattiin pois ns. avoleikkauksella kun oli niin pahasti tulehtunut. Normistihan kai leikataan tähystyksellä joka on huomattavasti iisimpi homma. Itsellä koko homma tuli yllärinä, en todellakaan tiennyt että mulla oli sappikiviä, joten en sinänsä ehtinyt vaivasta kärsimään kun rakko otettiin heti pois. Mutta se yksi kipukohtaus oli kyllä aivan jäätävä! En halua pelotella tai maalata piruja seinille, mutta itselle jäi rakon poistamisen jälkeen vaivaksi sappihappojen imeytymishäiriö, joka aiheuttaa sitä että rasvat eivät imeydy vaan tulevat saman tien syömisen jälkeen ”läpi”. Harvinainen, mutta tosi inhottava vaiva joka rajoittaa elämää (ja josta itse olisin halunnut tietää etukäteen), mutta onneksi tähänkin on lääke olemassa. On tämä ehkä pienempi paha kuin ne kivut kuitenkin eikä tosiaan mikään yleinen jälkivaiva, mutta mainitsen nyt kuitenkin kun niin usein kuulee sitä että rakon poistolla ei ole mitään merkitystä elimistön toiminnalle. Toivottavasti saat selvyyden nopeasti, kyllähän tuo aika selkeältä sappiongelmalta kuulostaa. 🙂
Ps. Facebookissa on sappivaivaisille oma ryhmä josta itse olen saanut vertaistukea, jos sellainen kiinnostaa niin kannattaa tutustua.
Voihan PIZZA! 😀 Syön tosi harvoin pitsaa ja yleensä sanon että ”en tykkää” pitsasta ja ehkäpä tässä on syy sille, koska mun vatsa vaan ei kestä sitä ollenkaan. Joo, olen kuullut tuosta avoleikkauksen mahdollisuudesta ja tietysti itsekin haluaa tietää mahdolliset leikkauksesta jäävät vaivat jo etukäteen. Tuosta imeytymishäiriöstä olen kanssa lukenut, hyvä että siihen löytyy lääkitystä. Ja hei kiitos tuosta FB-ryhmävinkistä! Täytyy etsiä! Ja kiitos tietysti muutenkin kommentista ja oman kokemuksen jakamisesta. 🙂
Kuulostaa aivan omille sappikokemuksille!
Itse kävin 9 vuotta monesti päivystyksssä niistä, mutta ei kukaan suostunut toteamaan vaivaa, kun ”olin niin nuori”, vaikka taustalla molemminpuolinen hyvin vahva taipumus.
Homma paheni -14/-15 ja lopulta pääsin ultraan ja leikkaukseen. Ultran max 0,5cm löydöskivet oli lopulta leikkauksessa max 2cm…
Se oli hyvästit kivuille, joten en voi kuin lämpimästi suositella!
Joo, meillä on kanssa suvussa sappikiviä leikattu (edesmennyt mummoni aina esitteli omiaan piironginlaatikosta 😀 ), eli taipumusta on. Huh, olet kyllä pitkään joutunut kärsimään kipujen kanssa. Ihan kamalaa! Onneksi leikkaus vei kivut, moni juurikin sanonut että rohkeasti vaan leikkaukseen, pienempi paha se on joka tapauksessa. Minulla oli tosiaan nyt vasta eka kerta lääkärissä ja kun herätin Matin lauantaina aamulla kasilta niin hän hyppäsi pystyyn salamana, koska nyt oli kuulemma oltava tosi kyseessä, koska en ikinä pyydä tuolleen lähtemään lääkäriin, vaan just sinnittelen vaan sen kivun kanssa. No olen onnellinen, että menin ja nyt tämä homma etenee. Kiitos kun jaoit tarinasi! 🙂
Elämä helpottui huomattavasti sappirakkoleikkauksen jälkeen. Itselläni oli yksi ainoa kivi mutta sekin huikean kokoinen. Kaikki se tuskainen kipu jäi sinne leikkaukseen. Taival leikkaukseen oli kylläkin todella pitkä kun tutkittiin ensin kaikki muut vaihtoehdot. Tsemppiä ja voimia!
Siis tiedätkö, niin helpotus kuulla näitä tarinoita, joissa kivut jää siihen leikkauspöydälle! Kiitos tsempeistä ja vertaistuesta! <3
Moi. Multa poistettiin sappirakko, jo toisen koliikkikohtauksen jälkeen. Olen siitä tyytyväinen, koska jos ei olisi poistettu olisi ollut riskinsä. Leikkaus oli simppeli tähystyksenä. Tehtiin akuuttina toisen kohtauksen jälkeen. Leikkauksen jälkeen kivut oli aikamoiset, siinä oli jotain komplikaatiota. Olin pari pv sairaalassa. Toivuin viikossa töihin opehommiin. Sen jälkeen ei mitään oireita.
Kiitos kommentista. 🙂 Moni on just sanonut, että ne pari päivää operaation jälkeen on tosi kivuliaat, mutta kun ne jaksaa läpi niin sitten pääseekin sappivaivoista usein loppuelämäksi. Mukava kuulla, että sulla oli lopulta kuitenkin nopea toipuminen, itseänikin mietityttänyt että jos joutuu olemaan huonolla tuurilla useamman viikon sairauslomalla niin mitenkäs mä yrittäjänä mun työt hoidan. 😀 No tämä on nyt vaan käytävä läpi ja toivottava parasta…
Heippa Mimmi! Voi sinua, symppaan kovin tuota mahdollista sappivaivaasi. Osaa kyllä olla pirun kipeä vaiva. Itse kärsin sappikohtauksista muutama vuosi sitten. Välillä oli pienempää kipua, pariin otteeseen löysin itseni päivystyksestä ja kertaalleen lääkkeet laitettiin tipalla menemään, kun olin niin kipeänä. Sappirakko poistettiin lopulta kokonaan v.2015 ja siihen olen ollut kovin tyytyväinen. Leikkaus onnistui tähystyksenä päiväkirurgiassa – aamulla menin ja iltapäivällä olin jo kotona. Saikkua taisi tulla vajaa pari viikkoa.
Ainoana haittana sapen poistosta on itselläni ollut lisääntynyt närästys. Tämä oli myös ainoa haitta, jota lääkäri hieman osasi ennakoida ennen leikkausta. Närästyksestä kuitenkin selviän pääosin renniellä, vain välillä tarvitsen jotain muutakin, eikä kyseessä siis ole edes viikoittainen vaiva. Säännöllinen syöminen on kyllä tärkeää, mikäli ruokaväli venyy pitkäksi, niin tunnen sen nopeasti kovana närästyksenä. Välittömästi leikkauksen jälkeen tuo oli vielä korostuneempaa, nyt ajan myötä vähän rauhoittunut. Mutta ehdottomasti oma kokemukseni sappileikkauksesta kokonaisuutena on roimasti positiivinen ja tältä pohjin suosittelen sitä, niin kauheita nuo sappikivut ovat! Toki jokaisen tilanne on yksilöllinen, mutta näin omasta puolestani Tsemppiä!
Ps. Odottelen vähän postausta Lontoon plussamuotishoppailusta
Siis nämä sappitarinat (lol) on niin lohdullisia, jokainen tuntuu olevan sitä mieltä, että mahdolliset leikkauksesta jäävät vaivat ovat joka tapauksessa pienempi paha kuin nuo kipukohtaukset. Itseäni pelottaa juurikin se taas noissa kipukohtauksissa, että jos sappirakko vaikka pahasti jossain vaiheessa tulehtuu ja sitten se leikataan joka tapauksessa ja kiireellisenä. Mieluummin ehkä itse tietäisi leikkausajankohdan jo etukäteen, jolloin osaisi järkätä seuraavat pari viikkoa toipumiseen. Itsekin olen tuolla ravitsemusterapeutin vastaanotolla pari vuotta säätänyt ruokailurytmiä kohdalleen (ennen saatoin syödä ekan kerran vasta pitkällä iltapäivästä) ja ei tunnu olevan tähän vaivaan minkäänlaista vaikutusta. Kiitos kovasti tästä oman kokemuksen jakamisesta. ❤️Ja minä LUPAAN saada sen Lontoon shoppailuoppaan pian julki!
Mulle tehtiin sappirakon poisto tähystyksessä pari vuotta sitten. Epämääräisten oikealle sijoittuvien vatsakipujen vuoksi pääsin ultraan ja lääkäri totesi sappirakon olevan täynnä kiviä. Sain samantien lähetteen gastrolle ja sieltä tulikin sitten pian ilmoitus, että olen leikkausjonossa. Leikkaus oli tunnin juttu, eniten mua sairaanhoitajana pelotti antautua muiden hoidettavaksi, mutta kaikki meni hyvin. Pääsin kotiin samana iltapäivänä! Toinen päivä leikkauksesta oli hankalin, kun pakki oli jumissa ja olin vähän kipeä, mutta siitäpä se toipuminen sitten lähti hienosti etenemään. Vatsassa on kolme pientä arpea muistona leikkauksesta. Jos pääset leikkaukseen, niin mene ihmeessä. Sappikivilohtaukset saattaa olla tosi rajuja ja elämää rajoittavia.
Heippa:) Oon käynyt läpi samat sappivaivat. Itselläni oireita ilmeni parin vuoden ajan epäsäännöllisesti kunnes puolen vuoden sisällä kipukohtauksia alkoi tulla useammin. Kävin pariin otteeseen itsekin sairaalassa oireiden takia ja sain Litalginit, jotka auttoivat usein kipuun suhteellisen nopeasti. Itselläni mausteinen ruoka aiheutti lopulta niin pahan kohtauksen, että oksensin kaiken ulos, lähdin keskellä yötä sairaalaan ja lopulta oksensin pelkkää sappinestettä loppuyön (jopa mieslääkärin päälle, kaunista…:D). Tilanne paheni sen verran, että jouduin jäämään osastolle ja leikkausta alettiin suunnitella sitten n. viikon päähän. Kävi kuitenki ilmi, että sappirakko oli tulehtunut niin pahasti, että se ja sappikivet leikattiin pois jo päivän päästä sairaalaan saapumisesta ja sen jälkeen olin muutaman päivän seurannassa/toipumassa osastolla. Leikkausta ei kannata pelätä, se tehdään yleensä nukutuksessa ja tähystämällä. Itsellenikin oli ensimmäinen kerta tipassa, leikkauksessa ja nukutuksessa mutta kaikki meni oikein hyvin. Tottakai leikkauksen jälkeen kipuja oli ja toipuminen kesti jonkin aikaa mutta oon ollut vaan onnellinen, että leikkauksen jälkeen kipukohtauksett ovat pääsääntöisesti loppuneet ja yleinen vointi parantunut. Ruokavalion suhteen esim. just mausteinen ja rasvainen ruoka saattaa aiheuttaa kohtauksia joten sitä kannattaa vältellä ennen ja jälkeen leikkauksen. Jokaisella on kuitenki yksilölliset ruoka-aineet mitkä vaikuttaa negatiivisesti. Tsemppiä hurjasti, en voi muuta ku toivoo että kivut lakkaa ja tilanne helpottuu pelkällä Litalginilla! Halauksia ❤️
Kuulostaa niin tutulta. Minäkin tosiaan oksensin nyt neljä kertaa viimeisimmän kohtauksen aikana (eikä kyllä varmuudella ollut ruokamyrkytys) ja sitten oli vaan pakko raahautua päivystykseen. On kyllä tosi erikoista ja yksilöllistä mitkä ruoat tuota aiheuttaa. Minulla ei esimerkiksi hampurilaiset ja ranskalaiset ole koskaan aiheuttaneet kohtausta (en tosin tiedä nyt, kun tuntuu että mikä vaan aiheuttaa, en ole hetkeen kokeillut), mutta pitsa kyllä, kaksi kertaa. Samoin paprika useasti aiemmin ja grillimakkara just esim mökillä. Tiedätkö, jotenkin niin mukava kuulla, että joka tapauksessa se leikkauksen jälkeinen olotila on pienempi paha, mitä nämä kohtaukset. On kyllä ääritärkeää kuulla näitä tarinoita. Kiitos siis tästä! <3
Olipa kurja viikko sinulla, paitsi tietty reissu oli varmasti mukava!
Uskon, että minäkin olen kärsinyt yhden kerran sappivaivoista, miksi muuten kaikki kivut pitää alkaa aina yöllä? Mutta oli kyllä kova puristava kipu ylävatsassa, minulla se meni ohi noin tunnissa silloin. Tosi hienoa, että pääsit tutkimuksiin ja selviää aiheuttaja! Olisi minulla ihan kysymyskin ihan ot, mistä liikkeestä Helsingistä saisi kotimaisia esim. puisia korviksia ja mielellään kirurgin teräksestä tehtyjä.
Joo, tuo reissu oli oikeasti tosi mielenkiintoinen! Päästiin kurkkaamaan mm. Oriflamen laboratorioon jne. 🙂 Siis sanopa muuta, mullakin pääosin sappikohtaus on tullut aina yöllä (oksennustautikin alkaa muuten aina yöllä!) ja juuri sen takia en ole päätynyt ennen lääkäriin, koska onhan se nyt työlästä lähteä yöllä päivystykseen… 😀 Toivottavasti sulla jäi nämä kohtaukset tuohon yhteen, mutta hakeudu ihmeessä lääkäriin, mikäli vielä jatkuvat.
Hei korvisten osalta, tsekkaa Nordic Designers Pop up Kampin kauppakeskuksesta (3krs. avoinna 29.11 saakka)! Siellä on ainakin useita eri suomalaisia brändejä, joista voisi löytyä. Toinen äkkiseltään mieleen tuleva myymälä on World of TRE (Mikonkatu 6) jossa on myös useita suomalaisia korumerkkejä myynnissä (näillä myös nettikauppa). 🙂 Toivottavasti löytyy!
Mulla samat oireet aiheuttaa refluksi 🙁 Jotenkin jossain falskaa ja kuin näin käy, tuskat on kamalat. Se alkaa kipuliaalla aallolla, joka käy leukaperiin. Siitä sitten kipu pahenee joka aallolla. Kun tuo ensimmäinen aalto tulee, juoksen jo lääkekaapille. Panacod ja vatsalääke nopeasti. Tunnin kärvistelen kipua, kunnes kipulääke auttaa. Yleensä kipu lähtee sillä, mutta pala jää kurkkuun vuorokaudeksi. Jatkan noin viikon vatsalääkekuurilla tuon jälkeen. ONNEKS noita tulee harvoin enkä ole oikein pystynyt määrittelemään miksi. Viimeksi tuli kellä selkeästi imeskeltävän sinkkikuurin jälkeen. Liekö sitä vai joku yhdistelmä. Tsemppiä, noi kivut ovat kamalia!
Siis kuulostaa tosi kamalalta. Nämä ruoansulatuselimiin liittyvät vaivat eivät todella ole mitään herkkua. Minäkin olen välillä ottanut sappikohtauksessa rennietä ja kipulääkettä ja kaikkea mahdollista. Toivottavasti sulla löytyy näihin joku selitys/hoito. Pahinta on, kun ei pysty välillä yhtään ennustamaan kohtausta. Kiitos tsempeistä ja tsempit takaisin!
Voi Mimmi! Tosi ikävä kuulla noista sappivaivoista. Minulta leikattiin sappirakko pois v. 2006 ja olin siinä vaiheessa kärsinyt kovista kivuista jo ehkä parin vuoden ajan. Ensin harvemmin ja lopulta menin niin huonoon kuntoon etten pystynyt syömään muuta kuin leipää ja mehua, ja laihduin koko sairastelun aikana 20 kg. Lääkärit ei pitkään uskoneet mua kun kerroin oireistani, vaan päivystykseen yöllä mennessäni sanottiin että ”Sinulla on närästystä ja päivystys on tarkoitettu ihmisille jotka ei pysty edes itse kävelemään kun ovat niin kipeitä”… Tilanteeni ehti siis mennä jo tosi pahaksi ennen kuin minua vihdoin uskottiin ja tehtiin tarvittavat tutkimukset, ja todettiin heti että sappirakko on täynnä kiviä, eikä ole ihmekään että kivut on kovat. Onneksi olet jo menossa ultraääneen ja parantumisen tiellä 🙂 Kovat kivut loppuivat minulla heti leikkaukseen, mutta nyt viimeisen vuoden aikana olen alkanut taas vältellä jotain tiettyjä ruoka-aineita, joista on alkanut tulla jonkinlaisia haamukipuja ja outoa oloa. Kurkku aiheutti mulle todella pahoja kipukohtauksia (ennen leikkausta siis), enkä olisi osannut epäillä sitä syylliseksi ollenkaan. Joten vältä kurkkua 😀 Toki myös rasvaiset ruuat, paprika, sipuli, valkosipuli. Olen tosi mielelläni apuna jos kaipaat mitä tahansa vertaistukea, vastauksia tai apua sappijuttujen suhteen, joten laita vaan viestiä!
Paljon tsemppiä
Mulla oli myös monen vuoden ajalla noita sappikipuja ja pari kertaa ambulanssikyytiä vaativa kova kohtaus. Lopulta päädyttiin tähystysleikkauksella poistamaan koko sappirakko. Leikkaus tehtiin aamupvällä ja jo iltapvällä pääsin kotiin ja pari viikkoa hieman iisimmin ja that’s it. Sappivaivat hävisi täysin leikkauksen myötä eikä mulle tullut muitakaan ikäviä lieveilmiöitä. Elämänlaatu parani kertaheitolla kun ei tarvinnut enää jännittää kohtauksen tuloa eikä vältellä tiettyjä ruokia. Tsemppiä mahdolliseen leikkaukseen!
Hei ! 0len kyllä onnellinen että vihdoin poistettiin sappikivet kärsiny jo niiden takia ainakin viidentoista vuoden ajan aina pelko päällä missä iskee seuraavaks rajoittaa kyllä elämää aika lailla . Kyllä se on rasvainen ruoka mikä ne kohtaukset useinmiten laukaisee näin minulla ainakin ollu vaikka oon yrittäny välttää rasvoja ja mikä kummallisinta että aina yöllä alkoi tuska :(Toivottavasti saat apua ja pääset leikkaukseen tsemppiä sulle 🙂