Sanonpa vaan, että toivottavasti ei tarvitse ihan hetkeen muuttaa, vaikka näin parin päivän uudessa kodissa asumisen perusteella oli se kyllä sen kaiken arvoista! Meillä oli kasassa lauantaina aivan huippu muuttojengi, joka hoiti hommansa aivan loistavasti. Jäi sitä tekemistä kyllä perjantaille ja sunnuntaillekin ja koko kotipäivän tänään olen purkanut muuttolaatikoita. Se on muuten aikaa vievää puuhaa, kun pohtii minne olisi järkevää sijoittaa mikäkin ja toimiiko se siellä sittenkään. Vanhempani olivat apuna perjantaista tähän päivään ja ei kyllä voi olla kuin kiitollinen kaikesta tästä avun määrästä mitä ollaan muuton aikana päästy nauttimaan. Meinasin muuten ihan herkistyä, kun naapuri tuli onnittelemaan uudesta kodista lauantai-iltana lämpimän marjapiirakan kanssa.
Onhan täällä opettelemista, kaikki kun on niin uutta. Päivällä etsin pitkään mm. puhelinpistoketta (tietty semmosta kolmereikäistä), ennenkuin tajusin, että se piuha käy niihin pistokkeisiin kaikkialla, tuli taas varsin älykäs olo. Äsken puolestaa taisteltiin tovi induktiolieden kanssa, kun ei meinattu saada sitä millään päälle. Valot kyllä paloivat, mutta millään kattilalla se ei lämmennyt. Jouduttiin turvautumaan lieden kanssa jopa käyttöohjeisiin (!!). Tätä episodia ennen tuhlattiin taas useampi satanen rautakaupassa ostaen mm. lumilapio (edellisestä katkesi päivällä varsi, heh), kola, hiirien karkotin, aika monet erilaiset ruuvit, liittimiä pesukoneeseen (silti äsken kone rykäisi aikamoisen satsin vettä lattialle, oho) ja muuta ”pientä”, mutta tarpeellista. Ja eihän täällä netti vielä toimi (puhelimen kautta yhdistettynä kirjoittelen), vuokraamani roska-astia ei ole vielä ilmaantunut, paljon tavaraa on edelleen hukassa ja pää muutenkin ihan pyörällä. Huomenna sitten höyrypesurin ostoon ja kai tässä toimistollekin pitäisi aamulla ysiksi selvitä. Jännittää jotenkin vähän samaan malliin kuin ekana koulupäivänä! 😀
Mutta hengissä siis ollaan ja vieläkin kaikesta tästä hieman ihmeissään. Eiköhän tämä tästä! Nyt Jykän kanssa iltalenkille etsimään uusia reittejä. Lähikaupassa (Siwa) ollaan jo kerran Jyrkin kanssa pistäydytty, mutta tänään hoidettiin kauppa-asiat vielä tutusti Nummelassa. Ainiin, tänään muuten työhuonetta aamulla järjestellessä oikein säikähdin kun viereisessä metsässä ikkunan ohi loikki peura. Eli aika metsässä tässä taidetaan asua ja parin yön perusteella on kyllä pakko todeta, että on muuten rauhallista!
Tämä maisema meidän oman kodin ikkunasta viime viikolta. Aika ihanaa!
