Yhteistyössä Hotel Rantapuisto & InsideOut Escape Games
Sain tammikuussa sähköpostia kiinnostaisiko meitä tulla viettämään yö Itä-Helsingissä, Vuosaaressa, jossa sijaitsee 60-luvulla pankin koulutuskeskukseksi valmistunut ja 2000-luvulla hotelliksi muutettu Hotel Rantapuisto (lisää paikan historiasta voi lukea täältä). Matin synttärit olivat sopivasti näköpiirissä, joten ehdotin, että tultaisiin yöpymään yksi yö synttäriviikonlopun alkajaisiksi hotellissa ja niinpä kurvattiin toissa perjantaina Rantapuiston parkkialueelle työpäivän jälkeen. Saatiin superior-huone merinäköalalla ja heitettiin matkatavarat huoneeseen. Oltiin varattu pöytä Rantapuiston ravintolaan klo 19.00 ja pienen freesautumisen jälkeen suunnattiinkin mahat kurnien illalliselle.
Tarjolla ravintolassa oli perjantai-illan kunniaksi blinibuffet (10.3. saakka), jonka itse otin. Buffettiin kuului blinejä erilaisilla täytteillä, joista omat lempparini olivat katkarapuskagen ja savuporomousse, timjamihunajaa unohtamatta. Matti tilasi itselleen a la carte-listalta rib eye steakin salaatilla ja ranskalaisilla ja tykkäsi annoksesta kovasti. Tuohon minun blinibuffettiin kuului myös jälkiruokapöytä, josta nautin erityisesti punaviinipäärynöitä vaniljavaahdolla ja ikuista jälkkäriherkkuani pavlovaa. Mattia muistettiin puolestaan viikunoilla ja hunajapähkinöillä kuorrutettulla jogurttipannacotalla, johon oli synttäreiden kunniaksi lisätty kynttilä puhallettavaksi. Mukavaa huomiointia ravintolalta synttärisankaria kohtaan, vaikka en asiaa sen kummemmin ollut muuta kun sivulauseessa mainostanutkaan.
Mahat täynnä oli mukava lähteä saunomaan rantasaunalle, joka oli varattu parin tunnin ajaksi vain meille kahdelle. Tuonne saunalle mahtuisi helposti isompikin sakki, sen verran suuresta saunasta oli kyse. Olin jostain syystä olettanut saunatilojen olevan paljon pienemmät, joten yllätyin että sauna olisi paljuineen sopiva esim. polttariporukan illanviettoon, tai kuinka mielellään tulisi tuonne ulkomaalaisia vieraita saunottamaan. Saunan lisäksi palju odotti meitä lämpimänä ja päästiin nauttimaan kirpakasta -9 asteen pakkasesta höyryävän kuumassa paljussa kahdestaan lekotellen. Tuli siinä muutamaan kertaan täysikuun paisteessa hiljaisuutta kuunnellessa todettua itsekin, että eipä paljon asiat voisi paremmin olla ja en olisi mieluummin missään muualla, sen verran rentouttavaa tuo paljussa pötköttely oli. Parituntinen meni aivan siivillä ja tuolla olisi viihtynyt helposti pitempäänkin. Paljuilun jälkeen palattiin huoneeseen ja alettiin unille ja voin kertoa, että kyllä muuten nukutti!
Lauantaina aamulla herättiin ihastelemaan huoneesta avautuvaa näkymää merelle. Aamiainen oli tarjolla puoli yhteentoista ja tarjolla oli todella monipuolisesti erilaisia herkkuja. Sunnuntaisin tarjolla on myös brunssi (12-14), jonne voi tulla vaikkei hotellissa yöpyisikään. Panin myös merkille, että aamiaisella oli useita eri kansallisuuksia, joten ilmeisesti juuri myös turistit ovat löytäneet rauhallisen Rantapuiston. Käsittämättömintä tuolla tosiaan on se, että Rantapuisto sijaitsee Helsingissä, mutta se rauha, mikä tuolla vallitsee on aivan omaa luokkaansa. Koko hotellin tunnelma on niin kodikas ja rauhallinen, että tuolla rentoutuu aivan väkisinkin. Rantapuiston lähettyvillä löytyy myös ulkoilureittejä ja näyttipä jäälläkin olevan useampikin koiranulkoiluttaja kävelyllä. Luonto on tuolla todella lähellä.
Aamiaisen jälkeen mentiin vielä hetkeksi huoneeseen pötköttelemään (parasta!), kunnes luovutettiin huone ja siirryttiin seuraavan Rantapuiston aktiviteetin pariin. Hotellin yhteydestä löytyy nimittäin myös InsideOut Escape Games pakopelihuoneita, joista The Bar of Monsters and Madmen-huone käytiin puolen päivän aikaan läpäisemässä. Pakopelin ideanahan on päästä lukitusta huoneesta päättelykykyä, yhteistyötä ja erilaisia vihjeitä käyttämällä ulos yleensä alle tunnissa. Me ollaan Matin kanssa pelattu pakopelejä monta kertaa (mm. Riiassa, Berliinissä ja Budapestissä) ja tämä taisi olla kaiken kaikkiaan yhdeksäs kerta.
Minusta hyvä määrä ihmisiä pakotiimissä on yleensä 2-6, mutta kahdestaan Matin kanssa ollaan päästy escape roomeista ulos joka kerta, eikä tämäkään huone ollut poikkeus. Kahdestaan joutuu vaan olemaan usein melko ripeä ja tekemään pakenemisen eteen ”enemmän töitä”. Tämä huone oli hyvin toteutettu myös visuaalisesti ja tehtävätkään eivät olleet ”liian helppoja”, välillä sai tosissaan miettiä, että mitäs sitten seuraavaksi. Parasta pakopeleissä minusta on se, että ikinä ei tiedä kuinka paljon peliä on vielä jäljellä ja kuinka lähellä ulospääsy todellisuudessa on. Lisäksi pelissä voi tulla vastaan aikamoisia yllätyksiä sen edetessä. Myös se tunne kun vihdoin pääsee huoneesta ulos on aivan mahtava ja mikäli taas ei millään onnistu vaaditussa ajassa pakenemaan, sapettaa se sitten yleensä loppupäivän. Joskus pakopelissä nimittäin käy niin, että ei jotain jälkeenpäin itsestäänselvää asiaa meinaa hokata ei millään, tai tuhlaa liikaa aikaa asian pähkäilyyn, jonka jälkeen peli on jo pahimmassa tapauksessa menetetty. Me sovittiinkin ennen peliä Matin kanssa, että nyt on muuten pakko päästä ulos, että loppu synttäriviikonloppu ei mene kokonaan pilalle ja päästiinhän me!
Tuo meidän The Bar of Monsters and Madmen-huone oli näistä Vuosaaren huoneista ”helpoin” (n. 20% pääsee ulos), mutta tuolta löytyy myös kaksi vaikeampaa huonetta. Suosittelen kokeilemaan pakopeliä kumppanin, kaveriporukan, perheen tai vaikka työporukan kesken. Varoituksen sanana kuitenkin se, että tuohon jää helposti koukkuun ja se jännityksen tunne valtaa vatsanpohjan jokainen pakokerta, vaikka takana olisikin jo useita escape room-kokemuksia. Jos jonkun vinkin suhtellisen monta kertaa pakopeliä pelanneena voisin antaa, niin kannattaa tutkia huonetta ensin perusteellisesti ja puhua kaikki mahdollinen huoneesta löytämäsi aina ääneen, vaikka se vähän hölmöltä aluksi tuntuisi. Toinen pelaaja saattaa nimittäin keksiä jotain, mitä et itse heti tilanteessa hoksaa ja peli pääsee taas etenemään. Ja lisäksi välillä huoneessa tarvitaan todellakin pitkää pinnaa, kun tuntuu ettei joku lukko aukene millään, vaikka kuinka olisit muka omasta mielestäsi oikeassa. Tiimityö on pakopelin kaiken a ja o ja siinä on pelaamalla mahdollisuutta myös kehittää!
Pakopelin läpäisemisen jälkeen pakattiin auto ja suunnattiin kotia kohti. Pieni irtiotto Hotel Rantapuistossa oli tehnyt tehtävänsä ja jatkettiin synttäriviikonlopun viettoa hyvissä ja rentoutuneissa fiiliksissä. Kiitos vielä Rantapuistolle loistavasta vastaanotosta ja palvelusta!
Ylläpito Hotel Rantapuistossa ja pakopeli blogin kautta saatu.
Kiitos kommentistasi! ♡ Sähköpostiosoitetta ei julkaista blogissa. Kommenttien valvonta päällä.