JOULUNPYHÄT

Teki kyllä tosi hyvää päästä viettämään joulua perheen kesken ensin mökkieristyksessä Savossa (tänä vuonna skippaantui mm. yleensä perinteisesti aattoon kuulunut joulukirkko) ja sitten vielä jatkamaan joulun juhlintaa tapaninpäivänä anoppilassa Nummelassa. Ajeltiin siis 22. päivä lauantaina Savoon lentokentän kautta, kun napattiin Berliinistä kotikotiin joulunviettoon saapunut Maiski kyytiin ja huristeltiin porukalla joululauluja kuunnellen Kuopioon. Sunnuntaina Matti suuntasi siskoni miehen kanssa Tahkolle laskemaan, jonka jälkeen käytiin heittämässä lahjat kummilapsille, vietettiin laatuaikaa veljen tytön kanssa puuhastellen ja illalla piipahdettiin vielä hautausmaalla sytyttämässä kynttilät ja ihastelemassa kirpakassa pakkasessa lumista hautuumaata.

Aaton ohjelmassa meillä oli piparitalkoot koristeluineen päivineen joulupukin kuumalinja taustalla pyörien. Leivoin ekaa kertaa myös lumihiutaletorttuja, joista tuli kyllä tosi kauniita. Lisäksi syötiin tietysti joulupuuro lumiukkoa ja jatko-osaa katsellen. Muutenkin koko päivä meni lähinnä hengaillen, illan ruokailua valmistellen ja Netflixistä joululeffoja tuijotellen (nukuin tosin puolet Matin valkkaamasta laatuleffasta). Joulusaunan ja illallisen jälkeen oli perinteisesti lahjojen availun vuoro. Oltiin taas arvottu etukäteen kuka ostaa lahjan kenellekin ja minä olin toivonut Marimekon trikoista mustavalkoista tuplapussilakanaa ja sen myöskin sain paketista kuoria. Lisäksi sain lahjaksi mm. suklaata (äitiltä, vakio juttu) ja veljen vaimon itse tekemät maton sekä pyykinpesuainetta ja pyykkietikkaa. Aivan parhaat ja käyttöön jo päätyneet lahjat siis!

Oltiin saatu joulupäiväksi kutsu syömään veljeni luo ja niinpä suunnattiin entiselle kotitilalleni ruokailemaan ja viettämään taas aika porukalla. Tuon reilun vuoden vanhan tonttutytön touhuja seuratessa menikin sitten taas alkuiltaan saakka, jonka jälkeen piipahdettiin mökillä vielä pakkailemassa kamppeet kasaan ja hakemassa koirat ja palautettiin 92-vuotias ukkini matkalla Kuopion kotiinsa. Kuuden aikoihin illasta oltiinkin sitten matkalla kohti kotia. Ollaan usein ajeltu tuolloin joulupäivän iltana ja silloin ei ole kyllä liikennettä nimeksikään, mutta nyt sattui tosi huono ajokeli ja sai tosissaan ajella varovasti koko kotimatkan. Oltiin puolen yön pintaan kotona ja piipahdettiin vielä ihastelemassa myös Veikkolaan pari viikkoa sitten auennutta uunituoretta koirapuistoa.

Tapaninpäivänä siirryttiin päivällä joulun viettoon Matin vanhemmille, jossa jatkettiin tutulla kaavalla jouluruokien ja lautapelien parissa. Pitänee muuten hommata tuonne jotain Savo-aiheisia pelejä, kun tällä hetkellä tuo lautapelikattaus on aika tavalla Pohjanmaapainotteista. Tuo Pohjanmaan Tähti-peli oli oikeasti ihan viihdyttävä. Mitäpä muuten pidätte noista tämän vuoden jouluneuleistamme? Tilasin tuon Matin mopsi-aiheisen paidan New Lookista ja omani ostin ihan KappAhlista. Oli oikein mukava joulu, mutta meni taas ohi hirvittävää vauhtia. Olisin jaksanut tänä vuonna jouluruokia ja fiilistelyä vielä helposti useammankin päivän. No näillä kuvilla ja muistoilla kelpaa jäädä taas ensi joulua odottelemaan! ❤️

Ps. Sain myös siskolta lahjaksi tuon alimman kuvan piparkakku-aiheisen kasvonaamion, joka herätti aika tavalla hilpeyttä. Kiitos vaan sisko!! 😆

RAUHALLISTA JOULUA!

Rauhallista joulua!

Me päästiin kuin päästiinkin viettämään joulua pariksi päiväksi Savoon ja täällä ollaankin vietetty aikaa nyt perheen kesken. Tänään illalla olisi tarkoitus ajella takaisin kotiin etelään ja huomenna tapaninpäivänä on ohjelmassa vähän lisää joulunviettoa Matin vanhemmilla Nummelassa.

Tämä tämän vuoden perinteinen joulukorttikuva mopseista napattiin jo 8.12., kun olin viikonlopun kotilomalla sairaalasta, pieni lumipeite oli satanut edellisenä yönä ja koirat olivat lähdössä tuona samana päivänä Savoon. Alkoi tietysti satamaan vielä vettä ja siellä me sitten vesisateessa yritettiin saada tästä kaksikosta jonkunlainen korttikelpoinen otos napattua. Tämä on kyllä erittäin tyypillinen asetelma, Jykä poseeraa nätisti kaikessa rauhassa ja Pike on jo huomannut jossain kilometrin päässä menevän auton tms. ja on jo valmiina sinkaisemaan perään… Niin perus! 😆