Siellä se lumikenkämestari tarpoo jäällä. Taustalla siintää Tahko. Meillä töröttää tällä hetkellä muuten kaksi paria lumikenkiä täällä kodin eteisessä, pitäisi lähteä pian metsään seikkailemaan!
Ihania pakkaspäivän jälkeisiä auringonlaskuja ilta toisensa perään! 💙
En oo koskaan törmännyt koiraan, joka ei tykkäisi Dentastixeistä… Meidän koirille tuo ”DENTA!”-huudahdus toimii mm. ulkoa sisään kutsuttaessa erinomaisesti.
Kuvattiin siskon kanssa yhtenä iltapäivänä jäällä ja aurinko laski ihan tosi nopeasti horisontin taa humpsahtaen. Niin hieno näky!
Siinä me siskon kanssa kotiin paluumatkalla eväitä hakemassa Juvan ABC:lta (okei, pistäydyttiin tietysti myös Marimekon Outletissa ja vastapäisellä Tokmannilla hamstraamassa vähän lisää Tigin isoja shampoita ja hoitoaineita)…
Lauantaina matkalla ristiäisiin.
Sunnuntaina porukalla Espoon Ikeassa lounaalla ja ostoksilla.
Iloinen Mimmi Ikeassa!
Tuli tosiaan pistäydyttyä viisi päivää siskon hiihtoloman kunniaksi Savossa. Pakkasta oli kiitettävästi koko reissun, mutta silti tuli uhmattua kylmää ja ulkoiltua päivisin aivan upeassa talvisäässä. Lisäksi treffailin veljen tyttöä useampana päivänä (vitsi että juuri 4kk ikään ehtinyt tyyppi on mahtava!) ja tuli pistäydyttyä myös Tuusniemellä kummitytön luona leikkimässä ja Juankoskella toisen veljen talolla hengailemassa. Yksi Savo-päivä taas meni Nilsiässä ja Tahkolla ajellessa ja shoppaillessa (Nilsiän Tokmanni BEST), viimeisenä iltana vietettiin perhedinneriä mökillä (iskän tekemät pihvit on parasta!) ja värjäsinpä siskon hiuksetkin vielä yötä myöten. Luppoaikaa ei kovinkaan paljon noihin päiviin kaiken normaalin etätyöskentelyn lisäksi siis mahtunut, mutta olipa tosi kivaa olla Savossa useampi päivä putkeen ainaisen viikonloppupyörähdyksen sijasta. Jos toukokuussa sitten seuraavan kerran hieman pidemmäksi aikaa vaikka pääsisi. ☺
Perjantaina saavuinkin sitten koirien kanssa kotiin ja lauantaina oli puolestaan Matin veljen tyttären ristiäiset. Perjantai-iltana Jykä alkoi vaikuttaa kipeältä, ei suostunut oikein lenkillä kävelemään ja lauantaiaamupäivä meni toisen vointia seuraillessa. Tultiin siihen tulokseen ihan vale-eläinlääkäreinä, että olisiko kyseessä pakkasesta johtuva ummetus (Jykä ei mökilläkään viihtynyt kovin pitkiä aikoja putkeen ulkona) ja käytiin apteekista parafiiniöljyä toisen oloa helpottamaan. Sunnuntaina sitten varasin suosiolla eläinlääkärin maanantaiaamuun, kun näytti, ettei toisen olo ala öljyn nauttimisesta huolimatta kohentua ja Jykän koko sunnuntaipäivä menikin sohvassa lämmin kauratyyny masun päällä hengaillen. Saatiin illasta vielä ystäväpariskunta lapsineen Savosta yökylään ja maanantaina pääsinkin sitten heidän kyydillä käyttämään Jykää eläinlääkärissä.
Lääkärin mukaan Jykän oireilu ei johtunutkaan mahasta, vaan selästä, joka on voinut nitkahtaa esim. leikeissä tai vaikka sohvalta alas hypätessä ja tämän myötä myös maha jännittyy. Jykälle tuli nyt viikon kipulääkekuuri ja täyslepo ja katsotaan josko selkä paranisi ilman sen suurempia jatkotoimenpiteitä (selän röntgen- tai magneettikuvaustarvetta). Eilen illalla murehdin ja pyörittelin päässäni jo kaikki mahdolliset kauhuskenaariot ja olin Jykän voinnista ihan sydän syrjällään ja Matti siinä yritti kovasti rauhoitella, että mennään nyt vaan päivä kerrallaan. Tänään Jykä on onneksi jo hieman eilistä parempi, en tiedä johtuuko olon koheneminen särkylääkkeistä vai tilapäisestä nakkiruokavaliosta, jota Jyrki on päässyt nauttimaan nyt parin päivän ajan, mutta peukut pystyyn, että selvittäisiin säikähdyksellä ja selkäkivut paranisivat levossa. Jotenkin vaan tuntuu niin pahalta, kun näkee toisen kipuilun ja ei oikein voi tehdä asialle mitään. Jykä kun ei ole ollut erityisemmin koskaan kipeänä tai valita muutenkaan kovin helposti, niin nyt tuntuu olevan tosi kyseessä kun toinen ynisee esim nostettaessa. 😟 Onneksi Pikekin ymmärtää Jykän olevan kipeä, eikä rieku Jykän kimpussa kokoajan, joten eiköhän tämä taas vähitellen tästä!
