Sillä olenhan vain ihminen…

Maanantai, taas! Viime viikolla oli herkkupäivä tiistaina ja tuli kyllä herkuteltua. Hampurilaista, karkkia, jätskiä… Huh! Sitten taas takaisin ruotuun vähän vaihtelevalla menestyksellä. Ehdottomasti vaikeimpia ovat blogitapahtumat, joissa herkkuja riittää. Samoin illanvietot (lauantaina eteen kannettiin kasa Gambialaisia hernenugetteja, oli niitä nyt pakko maistaa!). Mikäpäs siinä, jos linnoittautuisi kotiin ilman houkutuksia, mutta kun töitä on tehtävä ja sosiaalista elämääkin täytyisi ylläpitää. No ei huolta, saavutin viime viikon tavoitteen, kävin kaksi kertaa salilla (pe ja su), jee! 🙂

Tällä viikolla on onneksi pari kotitoimistopäivää (ilman houkutuksia), mutta onpa pari päivää luvassa Helsinkiäkin palavereiden ja blogijuttujen merkeissä ja viikonlopuksi sitten pitkästä aikaa Savoon. Saas nähdä miten menee nämä syömiset ja ehdinkö tällä viikolla ollenkaan salille. Töitä olisi paljon ja keskiviikkona myös pukeutumisneuvojakoulun eka tentti, johon siihenkin ehkä pitäisi jossain välissä ehtiä lukemaan. No mutta nyt, kamat kasaan ja Helsinkiin!

Mukavaa ja motivaation täyteistä viikkoa kaikille! 🙂 

0

On se hyvä, että ihmisellä on tämä blogi!

Blogittomasta lauantaista alkaa näköjään tulemaan jo perinne, en edes käynyt blogissa koko päivänä ja näköjään jäi eilenkin postaus väliin. Asiaa olisi kyllä ollut, mutta kun siinä seiskan aikaan illalla istahdin koneelle, niin tulin siihen tulokseen, että nyt mä lähden sinne salille, josta oli viime motivaatiomaanantaina täällä blogissakin puhetta. Hyvä päätös, näinköhän olisi tullut mentyä, jos olisin sohvatuoliin koneen kanssa linnoittautunut?

Eilen otettiin vihdoin minun Poni-polkupyörä talviteloiltaan ja sen parissa menikin kivasti parituntinen, kun pumpattiin ja puunattiin sitä. Jostain syystä takalokasuoja ottaa kiinni renkaaseen (on jotenkin vinossa) ja sitä sitten säädettiin oma aikamme. Saatiin se jotenkuten kuntoon, mutta olipa muuten kiva ysin aikaan illalla (pimeässä) pyöräillä takaisin kotiin, kun välillä takapyörä ihan ”lukittui” lokarin takia. 😀 Voin kertoo, että siinä ärräpäät lenteli, kun muutenkin väsyneenä yritin polkea puhisin kotiin.

Minun kuntosalilla (Balanssi) käynti jäi syksyn ja talven aikana todella vähiin (lue: ei kertaakaan) ja ilmeisesti jos ei ite mene salille, niin sali tulee luokse, sillä pari viikkoa sitten koko sali muutti tuohon 1,5km:n päähän! Matka ei ole siis enää este (ennen se oli 3,5km). Uudet tilat on ihan huiput ja eilen pyörinkin siellä ensin ihan hukassa, kun en meinannut löytää pukkaria ja kun vihdoin löysin ja selvisin salin puolelle, niin sitten oli laitteet hukassa. Miks ne muuttaa niitä vempeleitten numeroita, kysynpä vaan! 😀 Positiivista tuossa salin läheysyydessä on se, että meiltä salille päin on pelkkää alamäkeä, jonka taittaa pyörällä viidessä minuutissa, mutta sitten taas takaisin kotiin on puolestaan pelkkää ylämäkeä, joten ärsytti ihan suunnattomasti tuo jumittava takarengas, jouduin välillä nimittäin kantamaan pyörää takarengas ilmassa. Täytyy saada se kuntoon pian! Takaisin pyöräillessä meni vähän kauemmin kuin olin suunnitellut, joten missasin ekan vartin Suurinta pudottajaa, jonka olin suunnitellut salin jälkeen katsovani.

Nappasin hädissään pari todistusaineistokuvaa pukkarista.

Kun Matti tuli kotiin puoli kympiltä poikien änäri-illasta, huijasin etten ollut käynyt salilla, johon hän totesi, että ”Arvasin, et ikinä mene, jos en oo pakottamassa.” Just.


Ettekai te olleet Matin kanssa samoilla linjoilla viime maanantaina? Uskoitteko, että selviän viikon aikana salille? 

Mitä tavotteita otan tälle viikolle? 🙂

Salivaatteet ja kengät + pullo blogin kautta saatu. 

0