Tulipa sitten sairastettua rehellisesti ihan koko viikko! Kuten viime tiistaina kirjoittelin, kipeyden merkit olivat jo ilmassa ja niin vaan keskiviikko meni täysin sänkypotilaana oloa parannellen. Minulla oli aiemmin sovittu Tukholman työreissu torstaina, jonne lähdettiin useamman bloggaajan porukalla ja jonne oli suunnattava heti aamusta ja tosiaan vieläpä lentämällä. Kerron tuosta Oriflamelle suuntautuneesta reissusta lisää vähän myöhemmin, mutta jaksoin onneksi ihmeen hyvin tsempata koko päivän droppien voimalla, tosin illasta paluulennolla laskeutumisen aikaan otsaan alkoi pistää aivan julmetusti. Tuntui kuin joku olisi pistellyt neuloja kulmakarvojen yläpuolelle ja silmistä valui vettä. Korva meni myös tuolla samaisella paluulennolla niin pahasti lukkoon, että en ole oikeastaan vieläkään varma onko se täysin avautunut. Kieltämättä olen yhäkin vähän tukossa, mutta eiköhän tämä pian tästä helpota. No tulipahan käytyä Tukholmassa ja olihan se nyt mukava ja informatiivinen pyörähdys, vaikka sen jälkeen olinkin aivan sippi. Kun viimeisillä voimillani raahauduin lentokentän Alepaan ruokaostoksille ja sieltä taksiin, niin pakko myöntää, että enpä olisi jaksanut tsempata paljon pidempää reissua! Ehdin pyörähtää parin minuutin piipahduksen myös Tukholman Sephorassa ja napata sen Rihannan uusimman huulikiiltoihanuuden mukaan.
Mattihan siis onnistui saamaan minulta tuon saman flunssan keskiviikkona ja joutui ottamaan torstain ja perjantain töistä vapaaksi. Perjantaina otettiin sitten tosi rauhassa ja jatkettiin vaakatasossa levyttämistä. Tilattiin pitsaa ja katsottiin sarjoja sohvasta käsin. Tuo pitsa oli iso virhe, sillä seuraavana yönä heräsin 03.30 kovaan ylävatsakipuun ja loppuyö menikin vessassa. Sain nukuttua yön aikana lopulta noin tunnin ja kello kahdeksalta soitin Kirkkonummen terveysneuvontaan, josta kehotettiin tulemaan pikimmiten päivystykseen. Niinpä sitten lauantaiaamuna kasilta herätin Matin ja jo ennen yhdeksää oltiin päivystyksessä ja pääsin aivan samantien lääkärille. Vahva veikkaus itselläni oli sappivaivat, kuin myös hoitajalla, mutta minulta otettiin varuilta myös ekaa kertaa ikinä sydänfilmi (sydän oli onneksi ihan kunnossa). Sain päivystyksestä matkaan Litalgin-reseptin ja lisäksi lääkäri kirjoitti minulle lähetteen ylävatsan ultraan ja verikoikeisiin, jonne tänään varailin ajat. Muutaman viikon sisällä siis pitäisi selvitä onko sappi syyllinen näihin vatsakipuihini. Olin varautunut jonottamaan tuolla päivystyksessä useamman tunnin, mutta niin vaan 40 minuutissa oli minulta otettu kaikki tarvittavat kokeet ja tutkimukset ja oltiin jo kotimatkalla. Kirkkonummen terveyskeskus pääsi yllättämään oikein positiivisesti!
Tosiaan olen kärsinyt välillä tosi kovista vatsakivuista varmasti jo jonkun 10 vuotta. Tietyt ruoka-aineet eivät vaan sovi minulle ollenkaan ja siksi harvoin syön juuri esim pitsaa ja vältän muutenkin illasta hyvin isojen aterioiden syömistä. Tälläkin kertaa söin pitsaa siis joskus neljän aikaan päivällä, joten erikoista oli, että oireet alkoivat vasta aamuyöstä. Kaikista ruoka-aineista paprika on oikeastaan vatsalleni kaikista pahin ja sitä olen vältellyt jo vuosikaudet. Välillä noiden kipukohtausten välissä on saattanut olla yli vuosikin taukoa ja sitten jostain syystä kivut ovat taas palanneet. Kova puristava ylävatsan kipu saattaa siis kestää 10 minuutista useampaan tuntiin ja usein tuon kohtauksen jälkeen on koko vatsa ihan hellänä. Nyt parin viikon sisällä näitä kipuja on ollut entistä useammin ja on tuntunut, että tosi moni ruoka-aine aiheuttaa oireita. Kaikista pahimmat oireet tulivat yhtenä päivänä pari viikkoa sitten viinirypäleistä ja vieläpä ihan keskellä päivää. En ole selvinnyt tutkituttamaan tätä vaivaa aikaisemmin, mutta nyt tuntuu, että tälle on saatava joku selitys ja vaikka sitten luovuttava kokonaan siitä sappirakosta, mikäli kyseessä on se. Minä en koskaan ole ollut nukutuksessa, tai leikkauksessa, en edes tipassa, joten siinä mielessä tuo mahdollinen leikkaus jo hieman etukäteen pelottaa. No jospa siitä selviäisi ja pääsisi näistä kivuista eroon, nämä kun alkavat rajoittaa elämää jo aika tavalla. Eilen sain vatsakipua syötyäni aamulla kaurapuuroa ja keitetyn kananmunan, mutta onneksi pahin kipu taittui tuolla Litalginilla. Sanotaanko näin, että ei kyllä tulisi ikävä tuota kylmän hien pintaan nostattavaa tuskaa ollenkaan! Kuulen mielelläni, mikäli siellä on muita sappivaivoista kärsiviä ja sappirakonpoistoleikkauksen läpikäyneitä, selviytymistarinoita saa siis jättää kommenttiboksiin.
Että semmonen viime viikko, josko tämä olisi sitten vähän edeltäjäänsä parempi!
