Vihjaisinkin jo, että ensimmäinen pääsiäispäivä, eli sunnuntai vietettiin kierrellen Varsovan eläintarhassa. Liput eläimiä ihastelemaan maksoivat alle viisi euroa henkilö ja nähtävää olisi riittänyt vaikka koko päiväksi. Olen käynyt viimeksi eläintarhassa vuonna 2009 Intiassa ja se oli kerrassaan sydäntä raastava kokemus, eläinten olot eivät olleet siellä selkeästikkään mitkään maailman parhaat. Sitä edellinen kerta ajoittuu varmaan perheen kanssa Kålmordeniin yli 15 vuotta sitten ja Korkeasaaressakin olen käynyt muistaakseni vain kerran joskus lapsena. En siis ole mikään suuri eläintarhojen ystävä ja usein eläinten oloista jää melko surkea fiilis. Muistaakseni ainut täysin positiivinen eläinpuistokokemus minulla on 10-vuotiaana Arushan eläinpuistosta, tai oikeastaan kansallispuistosta, Tanzaniasta, jossa eläimet elelivät ja vaeltelivat siis ihan täysin vapaana. Siellä tuli törmättyä mm. juuri virtahepoihin ja onpa mieleen jäänyt myös järjettömän pahalle haiseva ketarat pystyssä makaava kuolleen virtahevon ruho…
Vaikka Varsovan eläintarhassa eläinten olot vaikuttivat hyviltä ja tilaa oli kivasti, jäi vierailusta silti hieman ristiriitainen fiilis. Asiaan vaikutti toki myös sää, välillä satoi vettä, rakeita tai räntää, joten monet eläimet lämmittelivät sisällä häkeissä lämpölamppujen tuntumassa. Huippuja olivat apinat, jotka ramppasivat sisään ja ulos omista pikku ovistaan. Suosikkini eläimistä olivat ehdottomasti laiskiaiset, kengurut (joita näin muistaakseni ekan kerran elämässäni), tuo rennosti riippumatossa ottava gorilla, upea tiikeri, nuo n.15cm kokoiset pikkuapinat ja aina yhtä kauniit kirahvit. Huippua oli myös seurailla virtahepojen sukeltelua ja vedessä ilakointia. Ei ehditty mitenkään kiertämään koko elintarhaa ja mm. pingviinit jäivät tällä kertaa kokonaan näkemättä. Ehdottomasti ikävin fiilis jäi sarvikuonosta, joka oli ehkä jostain syystä hiljattain menettänyt sarvensa ja joka hengaili yksinään omassa aitauksessaan, en halunnut reppanasta laittaa edes kuvaa tähän. On ne eläimet vaan upeita, mutta mielellään toki vapaana jossain muualla kuin suljetuissa häkeissä ihmisten tiirailtavana.
Translation: I’m not so big fan of zoo’s, but in Warsaw we visited one. It was quite nice place. 🙂
Ps. Muistathan minut myös Instagramissa, Bloglovin’issa ja Blogilistalla! ♡
Itsellänikin jää aina jotenkin ristiriitainen olo eläintarhoissa käynnin jälkeen. Olen käynyt Korkeasaaressa, Berliinin ja Tokion eläintarhoissa. Berliinin eläintarhassa oli mielestäni ihan hyvät olot eläimillä. : ) ja niillä näytti olevan mukavaa! Mutta Tokion eläintarhasta jäi paha mieli. Muistan edelleen yhden virtahevon ilmeen kun se siellä yksin nurkassa istuskeli niin surkeana.
Siellä oli myös kotieläinten (mm. lampaita) puoli, jossa eläimet kuljeskeli ihan vapaana ihmisten seassa. Lapset sai kerätä siellä eläinten kakkoja rikkalapiolla ja ne oli ihan innoissaan siitä. : D
Joo, näin olen kuullut tuosta Berliinistä, mutta vaikka kaupungissa olen joku kahdeksan kertaa käynyt niin silti en eläintarhassa kertaakaan. Siellä vissiin on kans eläimet noiden ”vallihautojen” takana? 🙂 Jotenkin tuntuu, että just nuo isot eläimet, kuten virtahevot ja sarvikuonot tuntuu ”pahemmilta” kuin pienemmät. En tiiä miksi…
Suosittelen käymään! : ) eläintarhan vieressä on aquarium, jossa myös käytiin siskon kanssa. Itse en niin välittänyt kaloista ja matelijoista mutta sisko tykkäsi kovasti. Kannattaa ottaa yhteislippu, jos haluaa käydä kummassakin, sillä se tulee halvemmaksi kuin erikseen. Mutta eläintarha on kyllä niin iso, että siellä menee helposti koko päivä.
Muistaakseni ainoastaan jääkarhut olivat ”vallihautojen” takana.. mutta kaikilla oli paljon tilaa liikkua, kasveja ym. ympärillä. : )
Mutta tuohon Tokion eläintarhaan niin parasta siellä oli kyllä pandat. : ) ja kyllä, isoimpien eläinten kohdalla tulee paha mieli.. ja varsinkin kissaeläimet. 🙁
Voi pandat!! Olivat varmasti upeita! Joskus olin koukussa pandacamiin, josta sai seurattua pandojen touhuja. 🙂
Aivan mahtavia kuvia!!
Voi kiitos Marja! 🙂