Diagnosoin itselläni joku aika sitten koruähkyn. Monta vuotta tuli käytettyä koruja sillä mentaliteetilla, että mitä näyttävämpi, sitä kivempi. Sitten tuli totaalinen stoppi. Tavaramerkikseni muodostuneet korut jäivät unholaan, tuntui vapauttavalta olla pitkästä aikaa kokonaan ilman. Sitä tunnetta on jatkunut tähän päivään. Vain satunnaisesti olen kaivanut kätköistäni käyttöön jonkun korun, mutta suurimman osan ajasta ne ovat majailleet Ladureesta ostamissani Macarons-laatikoissa.
Laatikot puolestaan, ne ovat olleet hautautuneena työhuoneeni kirjahyllyn uumeniin. Odottaneet oikeaa hetkeä ja vihdoin eilen kaivoin ne esille. Kävin läpi rasian kerrallaan, heittelin pilalle menneitä ja rikkinäisiä pois. Erittelin korut jälleen omiin bokseihinsa ja poimin pois kaikki koukuilla varustetut korvikset uuteen kotiinsa.
Bongasin tämän talohyllyn alunperin Kolmistaan-blogista (vai olikohan se Instasta). Neljä euroa, hankintapaikkana Tiger. Täydellinen korvisten koti!
Kasasin koukkukorvikset roikkumaan taloon ja talon paikalle, josta muistaisin välillä napata korvikset myös korviini. Josko tämä koruinnostus taas tästä elpyy! 🙂
Mitenkäs te säilyttelette korujanne?
Ps. Muistathan minut myös Instagramissa, Bloglovin’issa ja Blogilistalla! ♡
Ou wau! Tää korvismökki on tosi hieno idea ja ko saa tolleen roikkuun katosta ja sivuista nuita korviksia.. Mie oon ihan korvisfriikki, joten monia monia pareja löytyy.. Ite askartelin taulunkehyksiin korvisparkin.. Tein kankaaseen paljon napinläpiä ompelukoneella ja sit pingotin sen kankaan kehyksiin.. Siihen saa kauniisti korut esille.. Toisena sitten Tigerista ostettu hengari johon saa korvikset ja kaulakorut kivasti esille.. 🙂
Mä oon kans katellut noita korvisparkkeja ja niihin inspistä mm. Pinterestistä, mut oon niin huono käsityöihminen et en sais mitään tollasta aikaseks. Toi sun kuulostaa tosi hyvältä! 🙂
Minulla on ensinnäkin koruja ihan liikaa ja ihan joka paikassa. Ne on kasattu kolmeen isohkoon korurasiaan ja sen lisäksi niitä on vielä omissa rasioissana (kalevalat lähinnä). Pidän koruja joka päivä, yleensä samoja kuin edellisenä vaikka vaihdellakin voisi. Toivon uuden säilytysjärjestelmän tuovan jotain toivetta niiden setvimiseen 🙂
Huh! Näinpä! Ne on ainakin mulla pakko olla esillä, tai muuten jumitun yksiin ja samoihin.
Hei, mullakin korvikset (ja itse asiassa pari muutakin korua) asuvat Ladurée-laatikossa! Näkösällä kylläkin, tuossa lipaston päällä 🙂
Noi Laduree-boksit on niin kauniita. Mullakin ne on siis kirjahyllyssä, mutta ei ilmeisesti tarpeeksi hyvin tyrkyllä! 😀
Moikka!
Mitä olen blogia seurannut niin olet käynyt monesti Lontoossa, nyt on viihdoin minun vuorono ;). Lähdemme ystäväni kanssa sinne viikon päästä ja olisko sulla aikaa tehdä pieni blogivinkki että missä kannattaa käydä, ollaan tosiaan vain kaksi päivää siellä..
Vieläkin hiukan salaa odottelen ja toivon sitä Lontoon shoppailuopasta, jota joskus vuonna nakki ja muussi lupailit. 😉 Ymmärrän, että kiireitä ja bloggailuaiheita varmaan riittää. Jos jotain vinkkejä voisit heitellä. Mistä Lontoosta saa muuten Junarosea (vai eikö mistään)?
Ääh. Mä jo kerran lähetin jengille vinkkejä sähköpostiin, kun oon ollu niin ”huono” etten jotenkin oo vaan saanut niitä tänne. Lisäksi Lontooseen on avattu uusiakin liikkeitä ja esim. New Lookilla plussaosastot meinataan ottaa kokonaan liikkeistä pois! Ei hyvä!
Junarosea ei taida saada mistään! :/ Ainoastaan netistä tilattua.
Korvikseni ovat semmoisessa roikkuvassa tuikkulyhdyssä, missä on paljon koukeroita joihin roikkuvat korut saa hyvin ripusteltua ja tuikkukupissa ovat nappikorvikset. Ja koko höskä roikkuu kylppärin katossa, josta on helppo napata mieleisensä korvikset aina aamuisin käyttöön. 🙂
Hei onkin pitänyt monesti kysyä, että vieläkö kaverisi (?) tekee noita karkki ym. herkkukoruja? Itselläni parit hänen tekemät löytyy ja tahtoisin lisää, ovat ihania! 🙂
Kuulostaa hyvältä. Mä oon tullut siihen tulokseen, että ne pitää olla tyrkyllä, tai niitä ei tule käytettyä 😀
Jane ei tällä hetkellä tee koruja, kun reilu vuosi sitten tuli perheenlisäystä ja nyt ei aika riitä enää. Ymmärrettävää toki 🙂 Välitän kuitenkin terkut sulta hänelle!
Oi, no toki ymmärrettävää, ettei aikaa välttämättä riitä korujen näpertämiseen. 🙂