Ollaan ravattu Veikkolassa talolla tällä viikolla työpäivien jälkeen joka ilta, jopa useamman kerran illassa. Viety vähitellen tavaraa uuteen kotiin ja käyty vanhalla läpi vanhoja kamoja. Hoidettu muuttoon liittyviä asioita. Aika paljon huomioitavaa omakotitaloon muutossa kyllä on, mutta nyt pitäisi olla ainakin jätesopimus, netti, sähköt ja vakuutus ajantasalla. Jykäkin on päässyt tutustumaan taloon jo kaksi kertaa ja petikin odottaa tyhjässä talossa karvaista asukasta. Ei siis ihme, etten ole ehtinyt iltaisin istahtamaan koneelle, on ollut tässä aikamoiset määrät tavaraa pakattavana. Eilenkin pakkasin astioita yhteen saakka. Tänään sitten viimeinen pakkausrutistus ja huomenna itse muutto. Uskon, että meidän muutto sujuu sukkelasti, sen verran apulaisia ollaan rekrytty paikalle. Ensimmäiset ajavat jo tänään Savosta tänne ja tekemään tupatarkastuksen tyhjään taloon.
Keskiviikkona kuvasin vielä tyhjillään olevaa taloa. Halusin talteen sen fiiliksen ilman meitä, ihan tyhjänä. Tällä hetkellä talolla käydessä tuntuu, kuin oltaisiin jonkun muun luona pistäytymässä. Ei osaa ajatella kotia vielä omaksi. Eiköhän se siitä, kunhan saadaan tyhjä talo tavaroilla meidän näköiseksi. Vaatteet vaatehuoneeseen, huonekalut paikoilleen ja sisustusesineetkin varmasti löytävät pikkuhiljaa omat paikkansa. Minun tapauksessa ne tavarat taitavat tehdä kodin, tai ainakin sen paikan kotoisaksi. Itseasiassa koko viikon tämä on tuntunut aivan unelta ja olen nipistellytkin itseäni aika ajoittain, mutta kai tässä ihan talonomistajia edelleen ollaan! Täytyypä muistaa laskea ekana yönä talon ikkunat ennen nukkumaanmenoa, niin hyvät asiat unessa kuulemma toteutuu.
