Tämä postaus on omistettu tavallaan eräänlaiseksi todistusaineistoksi sisarelleni ja hänen avomiehelleen, sillä saatiin Matin kanssa heiltä joululahjaksi liput New Yorkin Museum of Modern Artiin, eli tuttavallisemmin MOMA:an. Siinä sitten eräänä reissupäivänä vaellettiin hotellilta 5th Avenueta pitkin 53rd Streetille ja jatkoksi MOMA:n jonoon. Vettä satoi, mutta ulos asti kiertelevä jono veti onneksi mukavasti ja päästiin pitkästä jonosta huolimatta sisälle alle vartissa. Ei kannata siis antaa jonon hämätä! Jos oltaisiin ostettu liput etukäteen, niin homma olisi ollut vieläkin astetta nopeampaa ja oltaisiin päästy sisälle lähes yhtään jonottamatta, joten sitäkin vaihtoehtoa kannattaa toki miettiä. Halutessaan takit ja pienemmät kamat saa jättää narikkaan, tai kuljetella mukanaan, meillä ei ostoskasseja tai muita taktisesti mukana ollutkaan, niin päästiin suoraan sisälle ilman narikkajonottelua. Sen sijaan jonoteltiin meille maksuttomat kuulokkeet ja iPodit (nämä sai ajokorttia vastaan), joista sai kuunnella tarinoita teoksien takaa ja jotka kourassa lähdettiin koluamaan museon kerroksia. Tuon saman appin voi ladata ennakkoon myös iPhoneen ja kuunnella samat jorinat sieltä.
Minulla toiveena oli erityisesti nähdä etenkin lempitaiteilijoideni Roy Lichtensteinin, Andy Warholin ja Frida Kahlon töitä, mutta nähtyä tuli kyllä paljon muitakin tunnettuja ja ei niin tunnettuja teoksia. Tarjolla olisi ollut myös Henri Matissen näyttely, mutta koska hän ei lukeudu erityisemmin suosikkeihimme jätettiin se tällä kertaa kokonaan väliin. Ihmisiä tuolla oli liikkeellä tosi paljon, mutta koska kerroksia on useampi, hukkuu porukka museoon onneksi aika kivasti. Tarjolla on myös melko paljon levähdyspaikkoja joille voi istahtaa kuuntelemaan vaikka sitten niitä teosten tarinoita.
Välillä törmättiin hämmentäviinkin teoksiin etenkin erilaisten videoinstallaatioiden osalta, mutta ehdottomasti kivoimmat olivat juuri ne tutut omien suosikkitaiteilijoiden työt. Meillä meni tuolla MOMA:ssa kierrellessä yhteensä noin kolmisen tuntia ja kierrettiin jokainen kerros läpi. Lähtiessä poikettiin tietysti vielä myymälään ostoksille. Mukaan tarttuikin mm. eräs alla olevissa kuvissakin vilahtava taulu, ei tosin ihan alkuperäisversiona, heh heh. MOMA on kyllä ehdottomasti vierailemisen arvoinen kohde, vaikka ei nykytaide niin kovasti kiinnostelisikaan. Mieskin viihtyy mukana hyvin, kun antaa ohjeet kuvailla teoksia Go Pro:lla. Kannattaa myös huomioida, että museo sulkee ovensa jo puoli kuudelta, paitsi perjantaisin ja viikonloppuisin, jolloin on avoinna kasiin saakka.
Ps. Muistathan minut myös Instagramissa, Bloglovin’issa ja Blogilistalla! ♡
