Kilpirauhaskuulumisia vol 2.

 

Lupasin aiemmassa kirjoituksessani kertoa teille lisää millaista elämäni on kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa tänä päivänä. Tässä siis jatko-osana sairauskertomuksia vol 2! 😉

Kilpirauhasen vajaatoiminta-diagnoosista, jonka eteen ”tappelin” puolisen vuotta, on nyt jo noin puolitoista vuotta ja koko tämän ajan olen syönyt siis Thyroxinia päivittäin. Ensin aloitin kahdella ”lasten tabletilla” (25mikrog/kpl), josta nostin sen itse melko pian kolmeen, koska en huomannut olossani parin kuukauden jälkeen minkäänlaista kohentumista. Tällä kolmella tabletilla mentiin sitten noin vuosi, jonka jälkeen kävin taas verikoikeissa ja parannusta edellisiin arvoihin olikin onneksi jonkun verran tapahtunut, tosin ei niin paljon kuin olisin toivonut ja olettanut. Lääkäri kuitenkin totesi, että mennään tällä, ellei suurempaa ”romahdusta” olossa toistaiseksi ilmene. Kesällä ja etenkin kesän lopussa olo taas tuntui menevän vaan huonommaksi, jolloin tein ryhtiliikkeen ruokailuihini ja nostin omatoimisesti lääkitystä taas puolella tabletilla ja näin on menty nyt jo kohta pari kuukautta ja olo on ollut viime viikkoina ekaa kertaa taas pitkään aikaan hyvä. Jaksan nousta varsin virkeänä aamulla, tehdä asioita ihan normaalisti, ei ahdista samaan malliin kuin aiemmin jne.

En missään nimessä suosittele kenellekkään lääkkeen annostuksen nostamista omatoimisesti, ilman lääkärin konsultaatiota, mutta mielestäni omaa oloaan kuuntelemalla pääsee kilpirauhasen vajaatoiminnan kanssa aika pitkälle. Missään nimessä tällä omalla annostuksellani ei olla vielä lipsahdettu liikatoiminnan puolelle, mutta nyt uskon, että alan vihdoin kohta saavuttamaan tasapainon Thyroxin-lääkitykseni suhteen. Onhan tässä jo puolitoista vuotta oikeaa annostusta etsittykin! Pakko myös mainita, että omasta mielestäni myös tässä asiassa, kuten monessa muussakin, sillä mitä suuhusi laitat on merkitystä. Voisinkin laittaa taas ne paljon keskustelua herättäneet kilpirauhasen vajaatoiminnan ruokavalio-ohjeet tänne keskusteltavaksi ja spekuloitavaksi. Myös verikokeissa on kilpparin kanssa hyvä käydä vähintään kerran vuodessa (itselläni siis aina keväällä), mutta nyt mietin josko pyytäisin lähetteen labraan jo aiemmin. Ihan vaan sen takia, että saisin tarkastettua nuo arvot ihan lukuina, ovat nimittäin varmasti reilussa parissa viikossa jo vakiintuneet kohdilleen.

Olen huomannut, että kilpparin kanssa kaikista tärkeintä on itse olla valveilla aiheesta, seurata esim. erilaisia keskusteluja, kuulostella omaa vointiaan jne. Tosin ihan kaikkea en minäkään laittaisi oikuttelevan ja laiskan kilpirauhasen syyksi, välillä on hyvä katsoa myös peiliin. On tärkeää tunnistaa ne vajarin oireet ja oppia tuntemaan ne oman kropan ”hälytysmerkit” ja reagoida sitten niiden mukaan. Ja tietysti ennenkaikkea muistaa se, että onhan tämä aika ”pieni vaiva” ja hoidettavissa, huomattavasti huonomminkin voisivat asiat olla 😉

Mitenkäs te muut kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavat, miten siellä jaksellaan? 🙂

Kuva

Sairauskertomuksia: Kilpirauhasen vajaatoiminta

Teksti julkaistu ensimmäisen kerran More To Love-blogissa 7.3.2012.

(Nyt tulee varsin yksityiskohtaista vuodatusta aiheesta kilpirauhasen vajaatoiminta, jos ei siis sairausjutut kiinnosta niin skippaa tämä postaus suosiolla.) 

 

Oon nyt ravannut terveyskeskuksessa reilun vuoden päivät mm. väsymyksen ja yleisen vetämättömyyden (yms.) takia ja saanut kouraani mm. masennusdiagnoosin ja nipun masennuslääkereseptejä. Olin tuosta masennus-diagnoosista itse vähän ihmeissäni, koska syytä masennuksen aiheelle ei käytännössä mielestäni ollut. No tätä seliteltiin sillä, että elämäntilanteeni on tällä hetkellä niin turvallinen ja hyvä, että pitkästä koulukiusattutaustastani voi masennus puskea pintaan näin lähemmäs 15 vuoden viiveellä, kun elämä on tasaisen turvallista ja hymyilee… Tilanne tämän väsymyksen kanssa on jatkunut useamman vuoden ajan välillä vähän parempana ja välillä huonompana.

 

Viime kesänä/syksynähän etenkin opinnäytetyön tekeminen oli minulle yhtä tuskaa (sehän myöhästyi minulla sen kaksi vuotta) kun yksin aiheeseen tarttuminen tuntui ihan mahdottomalta ja ylitsepääsemättömältä vuorelta. Ylipäätään koko pelkän arjen pyörittäminen tuntui vievän minulta ihan tuhottomasti energiaa ja olisin voinut vaan nukkua ja nukkua. No söin vitamiineja, aloin taas urheilla ja muutenkin panostaa omaan hyvinvointiin (laitoin mm. kotitoimiston kiinni perjantaina klo 18 ja avasin työsähköpostin vasta maanantaina jne.). Sain onneksi opparin tehtyä ja kaiken piti sen myötä helpottaa, mutta eipäs helpottanutkaan.

 

Viime vuonna marraskuussa tutkin taas kerran itse asiaa (yllätys yllätys) internetistä ja törmäsin kilpirauhasen vajaatoimintaan. Moni oire täsmäsi minuun ja pyysin lähetteen tutkimuksiin ja minusta otettiinkin ensimmäiset verikokeet vuosikausiin joulukuun alussa. Olen siis yleensä ollut todella terve, en ole elämäni aikana syönyt kuin pari kertaa antibioottikuurin ja en ole koskaan ollut esim. sairaalassa yötä (kop kop). Kunnon verikokeissa olen käynyt viimeksi muistaakseni ala-asteella (jos silloinkaan). Tulokset verikokeista tulivat, sokerit ja kolesterolit olivat hyvät (lääkäri totesi jopa että huippuhyvät) mutta TSH arvo oli näissä testeissä 4.9 ja minulle varattiin uusi labra-aika verikokeisiin helmikuun puoleen väliin. Myös maksa-arvoissa oli näissä joulukuisissa testeissä jotain häikkää (ja tämäkin kuulemma viittasi kilpirauhasongelmiin).

 

No kävin testeissä helmikuussa uudelleen ja TSH oli tällä kertaa 5.5. Hoitaja totesi, että minulla luultavasti on ollut kilpirauhasen vajaatoiminta jo vuosikaudet ja saan siihen mitä todennäköisimmin loppuelämän kestävän lääkityksen. Nyt kun asiaa tarkemmin mietin niin tämä voi pitää kyllä hyvinkin paikkansa. Olen nimittäin se, joka ei käytännössä hikoile ollenkaan (edes saunassa), minulla on aina ollut tosi matala syke ja ruumiinlämpö sekä kuiva ja kutiava iho. Olen ollut koko ikäni ”taipuvainen lihomaan helposti”, mahakivuista, mielialan vaihteluista ja epäsäännöllisistä kuukautisista nyt puhumattakaan. Jos olen kipeä niin minulle ei nouse koskaan kuume ”kunnolla” vaan on aina jotain vähän reilu 37 ja olen silloin jo tosi kipeä. Moni muukin oire esimerkiksi täältä tai täältä listasta pitää paikkansa.

 

Odottelin lääkärin lausuntoa muutaman viikon viimeisimmistä labratuloksista ja toissapäivänä sain vihdoin sähköpostia, että seuraillaan yhä tilannetta ja tule 14.5. taas verikokeisiin. Minulle tuli tuosta viestistä ihan todella tyhmä olo ja raivosin mm. Matille aiheesta. Olin juuri päivällä lukenut vieläpä Hesarin artikkelin kilpirauhasesta täältä ja tunnistanut itseni taas monestakin kohdasta. Tänään aamusta naputtelin aika napakan viestin terveyskeskukseen ja pyysin saada molempien laboratoriokokeideni tulokset kotiin, jotta voin mennä yksityiselle hoidattamaan tätä asiaa, koska ilmeisesti tuolla arvauskeskuksessa asiaa ei lähdetä tosissaan hoitamaan. Äsken sain sieltä viestin takaisin ja minulle luvattiin lähettää tulokset pian kotiin.

 

Olenkin nyt etsinyt aiheeseen perehtyneitä lääkäreitä netistä ja muutama varteenotettava lääkärisuositus on tullut myös kilpparin vajaatoimintaa sairastavilta tutuiltani. Ylipäätään olen yllättynyt siitä kuinka yleinen ko. sairaus lopulta on. Jos teissä on muita kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastavia niin mielelläni kuulisin kuinka olette asian kanssa tulleet toimeen ja mitä kautta olette saaneet lääkityksen yms. ja oletteko saaneet ylipäätään lääkkeistä apua oireisiin. Myös ruokavalio jolla saa vajaatoiminnan oireita pidettyä kurissa kiinnostaa (EDIT: Ruokavalio kilpirauhasen vajaatoimintaa sairastaville). Netistä löytyy jonkun verran tietoa sairaudesta, mutta lisätieto ei olisi koskaan pahitteeksi. Mielelläni otan vastaan myös lääkärivinkkejä pääkaupunkiseudulta, sillä haluan nyt hoitaa tätä asiaa, enkä vaan odotella ja odotella ja katella, koska tuskin tämä tilanne tulee mihinkään tuolla odottamisella paranemaan…

 

Muita kilpparivajukkeja siellä? 😉

*****
Jatketaan keskustelua aiheesta siis täällä uuden blogin kommenttiboksissa. Kerron myös pian lisää nykyisestä tilanteestani ja elämästäni laiskan kilpirauhasen kanssa. 🙂 (EDIT: Uudemmat kilpparikuulumiset löytyvät TÄÄLTÄ.)