Viime aikoina muutamissa blogeissa on taas mietitty sitä, kuinka pienen pintaraapaisun tämä virtuaalipäiväkirja, jota blogiksikin kutsutaan, todellisuudessa bloggaajan elämästä näyttää. Elämä blogissa saattaa vaikuttaa kovin ruusuiselta ja silotellulta. Blogiin kirjoitetaan vaan kivoista bloggaajatapahtumista, blogin kautta saaduista kosmetiikkaputeleista ja toinen toistaan hienommista asioista. Tuntuu, että joka postauksessa on jotain blogin kautta saatua, upeaa ja mahtavaa. Ruokakin on blogien kuvissa aina kaunista ja bloggaajien kotona ei ole koskaan sotkuista. Bloggaajilla pyyhkii aina hyvin ja elämä on ihanaa.
Olen itsekin tässä uuden alun myötä miettinyt tätä paljon, kuinka paljon haluan blogissa todella omasta elämästäni julkaista. Alunperin ajattelin, että PlusMimmi keskittyy pelkästään asukuviin ja kosmetiikkaan. Päätin julkaista ainoastaan asukuvia, joihin panostan ja kosmetiikkaa ja kosmetiikka-arvosteluja. Ei mitään muuta turhaa. Sitten kohta huomasinkin jo kaipaavani niitä koirankusetuspostauksia ja astetta syvällisempää pohdintaa. Ehkä välillä myös avautumista, vaikka nyt sitten siitä kun se kuukauden mittaiseksi suunniteltu kylppäri- ja saunaremppa ei mennytkään ihan kuin Strömsössä, tai kun iso yhteistyö kaatuukin aivan yllättäen. Ehkä juuri sitä arkista ja todenmukaista elämää, ei mitään turhaa hienostelua. Kuitenkaan ilman, että blogi muuttuu valitusblogiksi.
Aikamoista tasapainoiluahan tämä muutenkin on. Yhteistöitä pitäisi olla blogissa sopivasti, ei missään nimessä liikaa, mutta jostain se rahakin pitäisi saada, että pystyy keskittymään ylipäätään postaamaan blogiin. Tai sitten pitäisi mennä muihin töihin, jolloin blogi taas kärsisi. En voi käsittää, kuinka jotkut pystyvät yhdistämään päivätyön ja tiuhaan tahtiin päivittyvän laadukkaan blogin. En minä vaan. Myös yrittäjän tulot ovat varsin epäsäännölliset, toisinaan menee ihan kivasti, toisinaan mietit että mitähän nyt oikein keksisi. Ajatus bloggaajistahan on se, että me ryvetään rahassa. NOT. Välillä tuntuu, että olisi niin paljon helpompaa blogata jonkun portaalin alla, nauttia kuukausiliksasta ja mennä samalla päivätöihin, kuin kerätä itsenäisenä euron sieltä, toisen täältä ja tuskailla ja pohtia asioita aivan yksin. Seuraavana päivänä olen taas tyytyväinen, että olen valinnut juuri tämän tien missä nyt olen. Teenpähän ainakin omat päätökseni ja kannan vastuun omista tekemisistäni ja valinnoistani aivan itse.
Mitä minulle sitten ihan oikeasti kuuluu? Minulle kuuluu pääosin hyvää. Vaikkakin reissun (jossa siis tein töitä ihan kuten täällä Suomessakin) jälkeen tuntui, että arkeen palaaminen oli harvinaisen tuskaista ja kun rutiineista vihdoin sai kiinni, kaikki painelivatkin kesälomille. Paitsi minä, joka en tänäkään vuonna lomaile. Vaikka kai joku tämän bloggaajan ja yrittäjän vapaan työajattoman elämän voisi ympärivuotiseksi lomaksi luokitella 😉
Tämmösiä ajatuksia tähän perjantaihin. Onneks huomenna pääsee taas mökille rötväämään ja lomailemaan.
Miten on, minkälaiset postaukset teitä kiinnostaa? Asuja? Kosmetiikkaa? Arkisia juttuja? Nyt saa kertoa!
Mun mielestä blogeista on mahtava lukea ihan kaikkea. Niitä ”pinnallisia hömppäjuttuja” meikeistä, vaatteista, kengistä ja sitten myös niitä syvemmältä kumpuavia juttuja elävästä elämästä. Ja miksei myös niitä ihan arkisia koirankusetus-juttuja ja avautumisia myöhästelevistä junista ja terveyskeskuksen puhelinvaihteen jonotusmusiikista. 🙂
Oon täysin samaa mieltä! 🙂
Joo, eli tällä linjalla jatketaan! 😀
Oma blogini liittyy yleensä niihin positiivisiin asioihin elämässä eikä ole enää niin kovin syvällinen, vaikka kipeistäkin asioista puhun silloin tällöin. Se on paikka jonne kirjoitan elämäni ihanat asiat, jotta voisin samalla iskostaa itsellenikin että elämässä on positiivisiakin puolia, vaikka olenkin joutunut viime vuosina paljon kärsimään fyysisista ongelmista. Olen saanut kiitosta siitä, että blogini on positiivinen ja antaa sen kuvan, että vaikeuksista selviää ja elämässä pitää mennä eteenpäin ja se on kantava voima. Haluaisin sinun blogissasi yhä nähdä kauniita kuvia sinusta, elämästäsi ja niistä asioista joista sinä nautit, ripauksella syvyyttä. Teet kuitenkin blogista juuri sen näköisen kuin itse haluat, ne lukevat jotka tykkäävät ja ne jotka ei tykkää, voi siirtyä toiseen blogiin.
Näinpä. Pidän siitä, että blogeissa voi myös paeta kivaan ja kepeään tunnelmaan 🙂 Itsekin pyrkinyt jättämään ne ”turhat valitukset” blogin ulkopuolelle 🙂 Toki teen oman näköiseni blogista ja ne jotka tykkää tykkään, mutta on kiva kuulla mistä ihmiset tykkää, sillä esim oma siskoni sanoi skippaavansa kaikki kosmetiikkapostaukset ihan suoraan, vaikka itse niitä rakastan 🙂
Iso tykkäys sille, jos uskallat ja haluat kertoa myös syvällisempiä ajatuksiasi. 🙂 Kyllä siitä aina blogille syvyyttä tulee, ja jotenkin persoonallisempaa otetta. Itse olen huomannut oman blogini suhteen, että mitä enemmän annan itsestäni blogissa, niin sitä enemmän saan positiivista palautetta ja lukijamäärät nousevat. En toki halua raportoida kaikkea blogissa vessakäynneistä lähtien (heh) tms (en usko että liika yksityiskohtaisuus edes lukijoita kiinnostaisi), ja olen harkinnut aika tarkkaan aina isompia avautumisia ennen. Lisäksi aihepiirikin vaikuttaa siihen, että blogin perusteella elämästäni voi saada pinnallisen ja turhamaisen kuvan, eivätkä lukijat välttämättä arvaa, millaisten asioiden kanssa välillä elämässäni painin siitä blogissa kertomatta. Tai että jätän monia asioita, mitä vaikkapa teen, kokonaan kertomatta blogissa. Olen itse halunnut pitää työasiat pääasiassa poissa blogista, mutta kuitenkin haluan että blogissa pysyy persoonallinen ja henkilökohtainen ote. Onhan se vähän tasapainottelua, mutta toistaiseksi onnistunut yllättävän hyvin. 🙂
Joo, kyllähän ne sitä pohdintaa välillä herättää, että viittiikö tästä kirjoittaa, kun täällä kuitenkin vierailee se useampi henkilö päivässä ja tänne voi eksyä ihan kuka tahansa, mutta eihän se ota jos ei annakkaan. 🙂
Ymmärrän täysin noi paineet, terkuin päiväduunia 40h/vko, yrittäjyyttä kaikki viikonloput, väh. 5 treeniä viikossa ja sitten alati kasvava blogi. Onneks oon niin superdatari et viihdyn koneella muutenkin suurimman osan päivästä, ni postaukset tulee naputeltua melko itsestään.
Ite tykkään eniten niistä arkipostauksista, kun en muodista juuri mitään tajua. Niitä viljelen myös omassa blogissa..
Keep doing what you do! <3
Ps. oot ihan superkaunis tuossa viimisessä kuvassa, piti oikein jäädä tuijottelemaan 😀
Huh! Minäkin tykkään sinun blogista semmosena kun se on. Kiitos kaunis 🙂 <3
Kaikkia noita osa-alueita tasapuolisesti olisi mukava lukea. Ehdottomasti myös niitä arkijuttuja ja syvällisempää mietintää.
Eli hyväksi havaitulla sekaisella linjalla jatketaan 🙂
Hyvä kirjoitus! Näitä juttuja tulee väkisinkin aina mietittyä.
Minusta sopivasti kaikkea on kiva lukea. Katson jokaisen postauksesi aina.
Kuva sinusta on aivan tajuttoman kaunis!!!
Kiitos!
Kiva kuulla 🙂
Heti aluksi kiitos kivasta kirjoituksestasi ja onnittelut siitä että olet säilyttänyt blogi-itsenäisyytesi, loistavaa! Olen kulkenut mukana jo monta vuotta ja tykkään kovin nyt tästä omasta tiestäsi myös. Kosmetiikkaa, asuja ja koirankusetusta rennosti sopivassa suhteessa on toiveeni :-). Ja valituspostaukset, ..äh, ei oikein innosta…
Terkuin, FF 🙂
Joo, välillä sitä tosiaan miettii, että oonko ihan idiootti, kun en antaudu niiden tarjousten vietäväksi 😀 Mahtavaa, että oot tykännyt jo pitkään. Valitusta ei tässä blogissa tulla siis näkymään jatkossakaan 🙂
Mä tykkään kyllä eniten sellaisista elämänmakuisista jutuista, enkä hirveästi välitä mistään ”kattokaa miten ihania rasvapurkkeja” -postauksista. En lue enää juuri ollenkaan ns. muotiblogeja, vaan keskityn blogeihin, joista inspiroidun tai jotka saavat minut joko a) hyvälle tuulelle tai b) ajattelemaan.
Joo, tämä ajatus kysyä asiaa tuli siitä, kun minun sisko sano että häntä ei vois vähempää kiinnostaa kauneuspostaukset ja ite taas tykkään lukea ja tehdä niitä ihan todella. Onneksi jokainen tuote, joka postilaatikkoon kolahtaa ei automaattisesti päädy blogiin 🙂
Kiitos tästä Anne! 🙂
Mä todella toivon, että sulla on tässä joku kommenttisuodatus, eikä mun kommentti just kadonnu bittiavaruuteen.:D
😉 Ohan se!
minua ei ainakaan kiinnosta puuterit ja luomivärit ja kuorintavoiteet. jos niistä haluan kuulla menen sokoksen tädiltä kysymään. tietty on kiva lukea jos bloggaaja on vaikka innostunut jostain kynsilakasta tai meikkivoiteesta, mutta ei silleen ”sain tän ilmaseks nivealta, ihan kiva tää on”. koirankusetus-jutut kunniaan!:D mielipiteeni ehkä johtuu siitä, että pidän hyvänmielen-blogeista eniten. elämästä tulee hyvä mieli, ei vain tuotteista 🙂
Hehe, ite Stockan ja The Body Shopin tätinä aikoinaan olleena on kiva myös kirjoittaa niitä suosituksia tänne. Kosmetiikka, joka blogiin päätyy on ehkä alle 10% kaikista mitä testiin saa/tulee, joten ihan jokaista putelia ei kyllä käy mielessäkään laittaa tänne.
Hyvä mieli on kyllä se pääasia, oikeassa olet! 🙂